Ruoka kallistuu Suomessakin

Viime viikolla virallisesti Valion toimitusjohtajana aloittaneen Pekka Laaksosen mielestä ruokamarkkinoilla on vallinnut pitkään samanlainen vääristymä kuin takavuosien sähkömarkkinoilla, joihin Laaksonen perehtyi edellisessä työpaikassaan paperiteollisuudessa.

– Ruoka on ollut tolkuttoman halpaa, kun on ollut ylikapasiteettia. Kun nyt ollaan tuotantokapasiteetin äärilaidalla, siitä yli meneminen vaatii paljon rahaa ja aikaa, sanoo Laaksonen.

Uutta tuotantoa ei synny ja vanhakin hiipuu kaluston rapistuessa, ellei kaikkia kustannuksia saa katettua. Ylikapasiteetin vallitessa käsitys oikeasta hintatasosta on vääristynyt.

– Hyvin pääomavaltaisilla aloilla markkinahinnat voivat olla pitkään alle kokonaiskustannusten, kun on eletty vain positiivisella kassavirralla, selittää Laaksonen. Sidottu pääoma ei ole siis saanut hinnoissa mitään korvausta.

Voivuoret ja muu ruuan tuotannon ylikapasiteetti ovat sulaneet hetkessä maailmalta, kun vaurastuneet kiinalaiset ja intialaiset ovat alkaneet syödä ja juoda enemmän lihaa ja maitoa. Toisaalta biopolttoainehurmos imee jatkuvasti isompia määriä ruokaa autojen tankkeihin. Viljat ovat kallistuneet hurjasti ja viljavarastot ovat vähissä.

Pilkkahintaisia ruuan maailmanmarkkinoita ei enää ole. Jos ruoka uhkaa loppua, maksukykyiset maksavat siitä mitä vain. Vaikutukset tuntuvat Suomessakin.

– Pelkäsimme keväällä halvan tanskalaisen juuston polkumyyntiä Suomeen, mutta se ei toteutunut, kun juuston hinta maailmalla nousi taivaisiin. Maitojauheen maailmanmarkkinahinta on 2,5-kertaistunut, kertoo Laaksonen.

Laaksonen ottaa esimerkiksi Saksan, jossa väkivahvat kauppaketjut olivat saaneet maidon tuottajahinnan painettua 25 senttiin litralta. Valio maksaa omistajilleen Suomessa 37–38 senttiä litralta.

Uusi markkinatilanne ja rajusti nousseet kustannukset kypsyttivät tuottajat vaatimaan ja myös saamaan rajut korotukset. Heinäkuun lopulla voi kallistui Saksassa yli 50 prosenttia.

– Nyt haetaan tuotannon todellista kustannuspohjaa, sanoo Laaksonen.

– Ruoka kallistuu. Tämä kehitys on erittäin vahvaa ja jatkuu ainakin ensi kevääseen asti, ennustaa Laaksonen, mutta ei suostu arvioimaan korotusten tarkkaa suuruutta Suomessa.

Maidontuottajan tuotantokustannuksista liki kolmannes on rehua, jonka hinta on noussut puolella. Energiakin on kallistunut roimasti ja ensi keväänä ainakin sähkö kallistuu päästökaupan ansiosta jälleen. Kaiken kukkuraksi korot ovat nousseet reippaasti, mikä iskee raskaasti viljelijään, joka on investoinut maidontuotantoon satoja tuhansia euroja.

– Tämä on monella tavalla mielenkiintoinen hinnoittelutilanne, kun maailmanmarkkinahinnat karkaavat taivaalle ja me haluamme kuitenkin olla kuluttajille luotettava suomalainen Valio, pohtii Laaksonen.

Kilpailuviranomaisetkin syynäävät Suomen maidon markkinavaltiaan hinnoittelua tarkasti. Korotusten on perustuttava kustannuksiin, mutta niiden laukkaa ei kukaan voi kiistää.

Laaksonen rauhoittaa, ettei ruuan kallistuminen aja suomalaisia perikatoon tai nälänhätään.

– Maidon hinnan kymmenen prosentin korotus tarkoittaisi keskimäärin 20 euroa henkeä kohti vuodessa, laskee Laaksonen.

– Inflatorinen vaikutus sillä on, mutta se on ihan höpö höpöä, ettei kansalla enää sitten riittäisi rahaa ruokaan. Ei ihmisiltä rahat tämän takia lopu, sanoo Laaksonen.