Teknoyhtiöt imevät säästöt työväestä
Teleoperaattorit ja elektroniikkayhtiöt ovat säästäneet henkilöstön avulla huomattavasti. Elektroniikkayhtiöillä henkeä kohti lasketut henkilöstökustannukset ovat laskeneet selvästi. Operaattorit taas tekevät yhä isompaa liikevaihtoa aiempaa vähemmällä väellä.
12.4.2007 20:00
6
Elektroniikkayhtiöt ovat lisänneet viime vuosina ahkerasti tuotantoa halvan kustannustason maissa, esimerkiksi Intiassa, Kiinassa ja Virossa.
Liiketoiminnan laajeneminen halvan kustannustason maissa näkyy selvästi yhtiön tuloslaskelmissa: henkilöstö kasvaa kovaa kyytiä, mutta henkilöstökulut eivät kasva yhtä nopeasti. Niinpä elektroniikkayritysten henkilöstökulut henkeä kohti ovat laskeneet selvästi.
21:29Osake
Kehitystä kuvaa hyvin Perloksen tilanne: yhtiöllä oli väkeä vuonna 2002 keskimäärin 3 641, mutta viime vuonna 13 320. Luvuissa ovat mukana myös vuokratyöntekijät.
Henkilöstökulut painuvat
Perlos on onnistunut laskemaan vuoden 2002 lukuihin verrattuna kuluja henkeä kohti 60 prosenttia, muut oheisen taulukon elektroniikkayhtiöt ovat leikanneet kuluja viidenneksellä.
Perlos ja Elcoteq tekevät tekniikkaa kännyköihin. Aspocomp valmistaa piirilevyjä, Salcomp tekniikkaa tietoliikenneverkkoihin ja Efore esimerkiksi verkkolaitteiden teholähteitä.
Operaattorit eivät ole siirtyneet voimalla halvan kustannustason maihin, mutta sen sijaan operaattorit ovat vähentäneet väkeä kovaotteisesti.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Niinpä henkilöstökulut ovat laskeneet, mutta yritysten liikevaihto on kasvanut tai korkeintaan hieman laskenut vuoden 2002 tasolta.
Liikevaihtoon suhteutetut henkilöstökulut ovat pudonneet jopa kymmenen prosenttiyksikköä. Eniten on hyötynyt Elisa, jonka henkilökulut olivat liikevaihdosta 25 prosenttia vuonna 2002. Nyt vastaava lukema on 14 prosenttia.
Elisan henkilöstö on kutistunut puoleen muutamassa vuodessa: yhtiöllä oli keskimäärin yli 8 000 henkeä vuonna 2002, mutta viime vuonna heitä oli enää noin 4 000.
17
Kommentit (6)
Tätä kierrettä taitaa olla vaikea katkaista.
Mihin reikään latureita työnnetään tietoliikenneverkoissa?
Luin juuri mielenkiintoisen jutun jossa todettiin että nykymuotoinen globalisaatio alkaa pihisemään loppua kohti. Syy: Kiinan ja Intian raju vaurastuminen yhdistettynä pysyvään ihmisten työpaikan vaihtoon. 1 ihminen 7:stä kiinalaisesta vaihtaa töitä jatkuvasti ja nostaa palkkaansa 20% per kerta. Laskekaa itse miten kauan tuo logiikka kestää. Varsinkin kun firmat ihan avoimesti jo ovat siirtymässä vietnamiin ja indonesiaan. Luuletteko että näissä maissa on luterilainen työmoraali/lojalius? tuskin. Sama ilmiö tulee sinnekkin. Ei taida pahemmin olla enää paikkoja mihin mennä ellet mene afrikkaan jossa on taas ihan omat haasteensa ja huomattavasti vaikeampi tehdä mitään. Afrikkalainen tekee töitä eritavalla kuin aasialainen.
Globalisaatiotyypit ovat tehneet yhden ison väärinarvioinnin:He olettavat että miljoona/miljardikokoisesta ihmismäärästä löytyy aina joku joka on valmis tekemään töitä halvemmalla kuin toinen ad infinitum. Väärin. Niin bulkkityötä ei oikein edes ole että voisit ottaa siihen ihmisen töihin ihan tuosta vain kuten ennen esim. satamatyöläisiä tyyliin 'kävelet aamulla tehtaanportille ja kysyt onko töitä'. Työstä toiseen hyppiminen ja lojalittomuus syö ja pahasti. Ja en tässä kohtaa edes puhu intialaisen valkokaulustyöntekijän lojaliudesta. Juu halvalla saat toisen tilalle mutta se joka tulee tilalle on joka kierroksella yhä huonompi ja huonompi työntekijä.
Hyvä esimerkki tästä touhusta on Intiassa esim eräs jättiyritys sai 1,3 miljoonaa työhakemusta viime vuonna mutta siitä porukasta vain 2% oli edes muodollisesti pätevää ja siitä porukasta taas ihan pieni osa oli oikeasti päteviä ja ne taas olivatkin sitten jo ihan kansainvälisesti päteviä tyyppejä joten ne lähti maailmalle helposti kansainvälisiin tehtäviin. Mitähän tuosta jää jäljelle? No ainakin paljon 'kertaluontoisia' kustannuksia. Tee nyt sitten bisnestä tuossa ympäristössä. :)
Itse olen nuori ja alkaa näyttää siltä että taidan sittenkin pitää työpaikkani jatkossa. Globalisaation parhaat ajat taita olla takanapäin, eipä sitä kauaa kestänytkään. Lisätään kallistuva bensa tähän vielä niin eiköhän logistinen puoli kohta pidä huolen myös siitä että työpaikat on pakostakin lähempänä.
Kiinassa ja Intiassa on joka tapauksessa parin sadan miljoonan työvoimareservi. Prosessit pitäisivät olla niin yksinkertaisia että jopa lukutaidoton voi tehdä kyseinen työ. Lukutaidottomilla kuin ei ole kovin suuria palkkavaatimuksia eikä työstä hyppimen ole niin helppo. Parin kuukauden palkan pitäminen panttina on toinen hyvä tapa varmistaa että työvoiman liikkuvuus rajoitetaan.
En usko että tarkentamalla prosesseja saadaan mitään mehuja pahemmin tuosta enää irti. Jos ei muuta niin pitää ajatella mikä skaala pitäisi olla prosessien tarkentamisella. Siihen ei taida oikein kenenkään rahkeet riittää.
Intian ja kiinan reservit on valtavat, it-puolella olen huomannut että moni asia joka yksinkertaisesti oli mahdotonta ennen on ihan läpihuutojuttu nyt. ed.työpaikassa iso pomo sanoi uudelle omistajalle että 'olemme 10vuotta tehneet asiat näin koska emme voi tehdä sitä paremmin'. näin siis hetkeä ennenkuin sai kenkää ja intialaisset otti homman hanskaan 300+ koodari/it mies armeijallaan ja sen jälkeen moni asia vaan ratkaistiin väkisin valtavalla työvoima reservillä. Tämäkin ideologia tehokkuudestaan huolimatta ampuu itseään hyvin nilkkaan vielä kun lojalius ongelma lisätään mukaan, mutta sen aika ei vielä ole.