Kemiran Kurkilahti kirjoitti välitestamentin

Lasse Kurkilahti ryhtyy haastattelun alkajaisiksi perustelemaan, miksi hän, Kemiran kiireinen pääjohtaja, on pörssiyhtiön pyörittämisen ohella käyttänyt aikaansa kirjan kirjoittamiseen.

– Taloudellisesti tämä ei äkkipikaisesti ajateltuna ole kovin hyvä bisnes, tuntipalkat ovat aika matalat tässä hankkeessa, Kurkilahti nauraa.

– Lähestyn oravanpyörävaiheen loppua, joten vedän vähän yhteen kokemuksia eli tämä on eräänlainen välitestamentti.

Reilun vuoden päästä Kurkilahti täyttää 60 vuotta eli saavuttaa Kemiran pääjohtajan eläkeiän. Suurimmat työnsä hän kertookin jo hoitaneensa yhtiössä. Kurkilahti ei silti aio häipyä bisnesmaailmasta takavasemmalle eläkkeelle jäätyään.

– Toivon mukaan pääsen joihinkin hallitushommiin, joten kokemukset on hyvä olla kertaalleen summattuna. Voin sitten katsoa sieltä käsikirjasta, mitä pitää tehdä, jos muisti brakaa, Kurkilahti hörähtää.

Kurkilahdella on takana yli 30 vuoden työura, johon on mahtunut toimitusjohtajan pestejä Kemiran lisäksi Elcoteqissa, Raisiossa ja Nokian Renkaissa.

Kemira on Kurkilahden mielestä onnistunut esimerkki globalisaation haasteisiin vastaamisessa.
Yhtiö on keskittynyt viime vuosina muutamaan liiketoiminta-alueeseen tavoitteenaan olla niillä globaali markkinajohtaja.

– Pitää olla määriteltynä rooli maailman pelissä, mielummin pyrkiä suurimmaksi kuin vaikka viidenneksi suurimmaksi. Johdon pitää työskennellä markkinamäärittelyn kanssa, jostain syystä sitä ei niin hirveästi täällä tehdä.

Kurkilahden mielestä syy menestymättömyyteen on yleensä jokin näistä: ei olla globaaleja, ei johtavia, ei ainutlaatuisia, ei hyödynnetä synergiaa tai ei ole panostettu kannattavuuteen, yrityskulttuuriin ja kasvuun.

– Haasteena on bisnesmallin muuttaminen. Yritämme kääntää bisnestä ratkaisutoimittajan rooliin eli myymme ratkaisua johonkin ongelmaan emmekä pelkkää tuotetta. Ja tähän tarvitaan osallistava ja yritteliäs yrityskulttuuri.

Asiakkaan kuuntelemista Kurkilahti pitää suomalaisten yritysten kilpailuvalttina. Aasialaiset voivat valmistaa tuotteen halvemmalla, mutta niillä ei välttämättä ole kontakteja, kunnon myyntiorganisaatiota eikä vahvaa tuotekehittelyä.

Asiakaspalvelua Kurkilahti toivoo myös valtiovallalta. Hän muistaa Elcoteqin ajoilta, miten lämpimästi Viro otti yhtiön edustajat vastaan.

– Sinä lyhyenä aikana, jonka olin Elcoteqin toimitusjohtaja, tapasin sekä Viron pääministerin että presidentin ilman omaa pyrkimystä. Se tietysti imartelee tämmöistä pientä yrittäjää. Siinä on pieni ero asiakasorientaatiossa.

Elcoteq harkitsi tuolloin jopa pääkonttorin siirtämistä Viroon suuren kohun saattelemana.
Yhtiön muutto ulkomaille – ei kuitenkaan Viroon, vaan Luxemburgiin – toteutunee ensi vuonna.

Kurkilahti ei halua neuvoa, mitä poliittisten päättäjien pitäisi tehdä parantaakseen yritysten toimintaedellytyksiä Suomessa. Hänen mukaansa aiheesta on tehty jo niin monta raporttia, että keinoja on kyllä tarjolla, jos niihin halutaan tarttua.