Facebook-ahtaajat laajentavat ulkomaille
Facebook-ahtaajien värväämisestä syntynyt Henkilöstöpalveluyritys Kiitos aikoo laajentaa toimintaansa uusille markkinoille.
Kiitos alkaa tarjota yrityksille rekrytointipalvelua, jossa se hoitaa työpaikkailmoittelun sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa, Twitterissa, LinkedInissä, keskustelufoomeilla ja blogeissa.
Kiitoksen toimitusjohtaja Jukka Pekonen sanoo, että rekrytoinnissa ei ole käytetty tarpeeksi hyödyksi uutta sosiaalista mediaa. Hän mainostaa, että sosiaalinen media tavoittaa passiivisia työntekijöitä, jotka eivät etsi innokkaasti uutta työpaikkaa. Sosiaalinen media sopii erityisesti, jos yritys etsii ammattilaisia ulkomailta.
– Me olemme syksyn aikana käyttäneet 60 erilaista kanavaa työntekijöiden etsimiseen. Sosiaalisessa mediassa on paljon mahdollisuuksia, hän sanoo.
Pekosen mukaan yritys on jo saanut ensimmäisen asiakkaan uudelle rekrytointipalvelulleen.
– Asiakas on New Yorkissa. Suomalaiset, kansainvälisesti toimivat pörssiyhtiöt ovat olleet kiinnostuneita tästä palvelusta.
Kotimaassa Kiitos on hoitanut työpaikkailmoittelun lisäksi työntekijöiden haun ja karsinnan. Pekosen mukaan henkilöstöpalveluyritys on hoitanut asiantuntijoiden ja ammattilaisten rekrytointeja esimerkiksi myynnin, markkinoinnin ja it-alan tehtäviin.
"Kovat
kasvutavoitteet"
Henkilöstöpalveluyritys Kiitos sai syntynsä eräänlaisen kansainliikkeen pohjalta. Vuosi sitten ahtaajalakon yhteydessä Facebook-ryhmä ryhtyi värväämään satamiin ahtaajia.
– Tulihan silloin erilaisia uhkauksia, mutta se on unohdettu, Jukka Pekonen kuittaa.
Lakon jälkeen Facebook-ahtaajat perustivat henkilöstöpalveluyrityksensä. Yrityksellä on nykyisin yhdeksän työntekijää.
– Liikevaihto on vielä maltillinen, mutta meillä on kovat kasvutavoitteet, Pekonen sanoo.


















Kommentit (28)
Heh, johtaja siis itsekin myöntää, että heidän firmansa välittämä työvoimansa on aika passiivista porukkaa...
Kerrotkos vielä sen lakipykälän, jonka mukaan kyseessä oli laiton toimenpide? Katsos toveri hyvä, työt eivät ole lakossa. Ainoastaan työntekijät saattavat olla lakossa, jolloin työnantajalla on laillinen oikeus teetättää lakkoilevien työntekijöiden työt muilla henkilöillä.
Ei laiton mutta typerä. Todellinen pässi on semmoinen työnantaja joka sössii mahdollisuudet asialliseen työilmapiiriin lakon jälkeen. Lakot, ne nyt vaan on kestettävä.
Kotitaloudet eivät ole enään työnantajia. Kotitlaoudet eivät tarjoa enään elinkeinoa eikä työpaikkaa. Kotitaloudet tarjoavat työpaikan vain rakentajille. Kotitalouksien ostovoima perustuu ainoastaan kaupanalalle siis ulkomailta tuotuihin tuotteisiin.
Ei laiton mutta typerä. Todellinen pässi on semmoinen työnantaja joka sössii mahdollisuudet asialliseen työilmapiiriin lakon jälkeen. Lakot, ne nyt vaan on kestettävä.
Vielä pässimpi on se joka suostuu kaikkeen mitä työntekijät vaativat.
Toivottavasti ahtaajia työllistävät työnantajat ottivat opiksi ja ovat valmistautuneet seuraaviin palkkaneuvotteluihin niin hyvin.
Paras keino olisi jakaa työt useille pienille alihankkijoille, joissa pääosin töissä vain yrityksen omistaja ja hänen läheisiä eikä kukaan liitossa. Näin homma toimii eikä joka käänteessä olla uhkaamassa lakolla ties mistä syystä.
Ja kun kyse on yrittäjistä, niin työtahti ja siten tehokkuus on varmasti sitä luokkaa että palkkiot ja tuottavuus ovat kohdallaan.
Kotitaloudet eivät ole enään työnantajia. Kotitlaoudet eivät tarjoa enään elinkeinoa eikä työpaikkaa. Kotitaloudet tarjoavat työpaikan vain rakentajille. Kotitalouksien ostovoima perustuu ainoastaan kaupanalalle siis ulkomailta tuotuihin tuotteisiin.
Työmarkkinat eivät muodostu kotitalouksien tarpeista. Työmarkkinat muodostuvat pääasiassa yrityksien tarpeista. Yrityksien 400 mrd euron liikevaihdosta 300 mrd euroa muodostuu yritysasiakkaista ja loput kotitalouksien ostovoimasta.
Kotitaloudet eivät ole enään työnantajia. Kotitlaoudet eivät tarjoa enään elinkeinoa eikä työpaikkaa. Kotitaloudet tarjoavat työpaikan vain rakentajille. Kotitalouksien ostovoima perustuu ainoastaan kaupanalalle siis ulkomailta tuotuihin tuotteisiin.
Työmarkkinat eivät muodostu kotitalouksien tarpeista. Työmarkkinat muodostuvat pääasiassa yrityksien tarpeista. Yrityksien 400 mrd euron liikevaihdosta 300 mrd euroa muodostuu yritysasiakkaista ja loput kotitalouksien ostovoimasta.