Kotimaiseksi luulemasi possu olikin saksalaista emakkoa
Lehtikuva
Kuluttajaa harhautetaan, jos ulkomaista alkuperää olevaa ruokaan myydään suomalaiselta kuulostavan merkin alla. Tätä mieltä olivat miltei kaikki kuluttajagallupiin vastanneet. MTK:n mukaan suomalaismerkin takaa voi löytyä saksalaista emakkoa, jota markkinoidaan possuna.
2.5.2012 14:34 (päivitetty 16:37)
79
Jos ruokaa myydään suomalaiselta kuulostavalla tuotemerkillä, ja valmistusmaa ei olekaan Suomi tai pääraaka-aine tulee muualta, kuluttajaa johdetaan harhaan.
Tätä mieltä oli 93 prosenttia Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n ja Suomen elintarviketyöläisten liiton SELin gallup-kyselyyn vastanneista yli 10 000 kuluttajasta.
Vastaajien mielestä eniten puutteita oli liha- ja kalatuotteiden ja toiseksi eniten eineksien ja valmisruokien merkinnöissä. MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mukaan esimerkiksi selkeästi lappilaisen tuotemerkin takaa voi löytyä brasilialaista lihaa.
Marinoitu liha on tavallista useammin jostain muualta kuin Suomesta kotoisin.
– Kellojen pitäisi soida, jos on tunnettu kotimainen valmistaja, mutta paketista ei löydy joutsenmerkkiä, MTK Etelä-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Yrjö Ojaniemi sanoo.
Kotimaista possua
vai saksalaista emakkoa?
Ojaniemen mukaan esimerkiksi Pouttu on yksi yrityksistä, joiden tuotemerkin alaisuudessa on myyty ulkomaista lihaa.
Ojaniemi muistuttaa, että lihan tuonti on ongelma erityisesti silloin, kun markkinoilla on ollut jokin poikkeustila.
Tällainen poikkeustila koettiin esimerkiksi reilu vuosi sitten Saksassa dioksiinikohun yhteydessä. Tuolloin teurastettiin paljon emakoita ja niiden markkinat romahtivat. Koska tuote ei mennyt kaupaksi, liha pakastettiin.
– Ilmeisesti Suomeenkin tuli näitä polkumyyntieriä, Ojaniemi sanoo.
Hänen mukaansa lihaa on markkinoitu harhaanjohtavasti possuna, vaikka kyse on ollut emakosta, jonka tehtävänä on ollut tuottaa porsaita.
Poutun toimitusjohtajan Pekka Kosonen mukaan yhtiö ei ole kuitenkaan tuonut Saksasta lihaa viime keväänä.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Marttilan mukaan alkuperämaan epäselvyys ja vaihtelu koskee monia tuotemerkkejä. Esimerkiksi Keskon Pirkka-merkki on hankala. Merkin alla myytävä naudan ja porsaan liha on kotimaista, mutta yleisesti Pirkka ei ole suomalaisuuden tae, vaan monet Pirkka-tuotteet ovat kansainvälisiä.
– Tuotteen valmistajia kilpailutetaan, ja usein kuluttajalta voi jäädä huomaamatta, että joutsenlippu on kadonnut tutun tuotteen pakkauksesta, hän sanoo.
Ongelmia löytyi muidenkin tuotteiden merkinnöissä. Pakastealtaissa on Marttilan mukaan paljon vihanneksia, juureksia ja marjoja, jotka eivät ole kotimaisia. Läheskään kaikkien tuotteiden pakkausmerkinnät eivät ole selviä.
Eteläpohjalaiset
ovat kriittisimpiä
Kysely tehtiin 121 paikkakunnalla. Marttila kertoo, että kautta linjan kuluttajat halusivat selkeämpiä merkintöjä ja paremmin tietoa ruuan alkuperästä. 65 prosenttia vastaajista piti alkuperämerkintöjä puutteellisina.
Ojaniemi sanoo, että tekstit oli pakkauksissa pienellä ja aina alkuperä ei selviä, vaikka suurennuslasilla tutkisi.
Kaikkein kriittisimmin alkuperämerkintöjen puutteisiin suhtautuivat eteläpohjalaiset. Kun noin kolmannes vastaajista harmitteli etenkin liha- ja kalatuotteiden pakkausmerkintöjä, eteläpohjalaisista miltei 60 prosenttia vastasi, että näistä oli vaikea löytää alkuperämaatietoa.
Marttilan mukaan ero saattaa selittyä sillä, että maakunnassa ruokatoimiala on suuri elinkeino. Ojaniemi kertoo, että alueella on myös vahvasti kampanjoitu kotimaisen ruuan puolesta, mikä on saattanut kasvattaa kriittisyyttä.
