Syötkö kloonihirviön lapsia?

EPA/Fernando Bizerra
Syötkö kloonihirviön lapsia?
Brasiliassa esiteltiin Etelä-Amerikan ensimmäinen kloonivasikka Gloriosa vuonna 2004.
Jos syöt, niin haluat varmaan tietään. Etpä saakaan, EU:n ministerineuvosto - Suomi mukana – tukki suut. Kloonilehmä, kloonilammas tai kloonibroileri voivat päätyä vaivihkaa lautasellesi.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
1.4.2011 16:14
Kommentit 50

Kolme vuotta hierottu EU:n uuselintarvikeasetus kaatui tällä viikolla kiistaan eläinten kloonauksesta. Kaikesta muusta EU-parlamentti ja ministerineuvosto olivat päässeet sopuun ennen määräaikaa 29.3.

Uuselintarvikeasetuksella olisi säädelty myös nanomateriaalien käyttöä elintarvikkeissa ja sellaisia elintarvikkeita, joita Euroopassa ei käytetä ravintona, mutta syödään muualla maailmassa, ja joita olisi voitu vastaisuudessa tuoda elintarvikkeeksi meillekin.

Euroopan parlamentin ympäristö-, kansanterveys- ja ruokaturvavaliokunnan jäsenen Satu Hassin (vihr) mukaan komissio yritti esittää näennäisvastaantuloa parlamentin ja ministerineuvoston kiistassa.

– Kaikki olivat yhtä mieltä, että itse klooneja ei saa käyttää ruoaksi, mutta eihän niitä kukaan aiokaan käyttää ruoaksi. Todellinen kiista koski kloonien jälkeläisiä. Varsinaiset kloonit ovat siihen liian kalliita.

Kloonausbisnes käyttää klooneja siitoseläiminä tavoitteenaan lisätä jälkeläisten maidon ja lihaksentuotantoa.

Olisi haluttu edes merkitä
kloonin jälkeläiset 

– Euroopan Parlamentti vaati käyttökieltoa kloonien jälkeläisille. Komissio ei halunnut käyttökieltoa jälkeläisille.

Ensin parlamentti tarjosi Hassin mukaan kompromissiksi, että kielletään klooneista saadun materiaalin, kuten sperman, munasolujen ja alkioiden, käyttö ruoan tuotannossa. Lopulta parlamentti olisi suostunut siihen, että kloonien ensimmäisestä jälkeläissukupolvesta saatu ruoka merkitään.

Tähän ministerineuvosto ei Hassin mukaan suostunut kuin tuoreen naudanlihan osalta.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

– Suomea edustanut virkamies peesasi neuvotteluissa kloonausmyönteisiä maita vastoin ministeri Sirkka-Liisa Anttilan (kesk) julkisia lausuntoja, Hassi sanoo.

– Kloonaus on todettu eläinsuojeluongelmaksi esimerkiksi Euroopan ruokaturvallisuusvirastossa. Kloonaus tuottaa tuskaa. Klooneja kuolee kohdussa enemmän kuin syntyy. Kloonit elävät sairaampina ja kuolevat nuorempina.

– Näyttö terveyshaitoista kuluttajille ei ole, mutta ei päinvastaistakaan näyttöä, Hassi sanoo.

Kloonisonnin spermaa
saa tilattua netistä

Tähän mennessä kloonausbisnes on ollut vielä pienimuotoista. Yhdysvalloissakin kloonattujen eläinten määrä on Hassin tietojen mukaan vain joitakin tuhansia.
Siksi parlamentti olisi halunnut puuttua asiaan ajoissa, kun taas Britannia ja kovan linjan maat – Suomi myötäilijänä – ajoivat kloonausmarkkinoiden avaamista.

Hassi odottaa, että komissiolta tulee jonkin ajan kuluttua uusi esitys uuselintarvikkeista. Siihen asti lainsäädäntö on epäselvä, ja kloonisonnin spermaa voi ostaa vaikka netistä.

Lisää Aiheesta
Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
mainos

Kommentit (50)

Huono 0
No hitto jos halvalla saa syön vaikka ihmisiä.
nam kuulostaa hyvältä hyvän viinin kanssa ;)
Huono 1
Mikä otsikko!

Mutta joo, hyvä suomi!
ihminen
Onneksi Suomi tekee parhaansa edistääkseen luomutuotantoa vai miten se nyt oli.
Satu Hassia en söisi, on kuulemma sitkeää tofulla ruokittua nautaa !
Se aito Sorbus
Hyvä, että kloonijälkeläiset sallitaan ruoantuotannossa, mutta kohteliasta olisi ollut vaatia merkintä klooniperimästä niitä varten jotka klooneja pelkää ja haluaa olla varman päälle.
PL
Huono 2
EU varmaan keksii DNA-testin, jolla "kloonit ja kloonin jälkeläiset" erotetaan toisistaan? Vai onko nyt jotain, mitä en ole ymmärtänyt?
Miksi kloonielukasta pitäisi mainita? Ihan täysin samanlainen se elukka on kuin sekin, mistä se on kloonattu.
Jos sika synnyttää kaksi identtistä porsasta, niin saako niitä molempia käyttää jalostukseen vaan vain toista?
En tiedä klooneista, mutta meidän ruokalassa on hurjan suuria kananrintapaloja.. ne kanat ovat kyllä syöneet jotain muutakin kuin jyviä.
Klooni
Sirkka-Liisa vai Liisa-Sirkka no ihan sama.

Eipä tunnu itsekkään tietävän mitä miltä on.
Puhuu toista ja laittaa edustajan tekemään toisin,
ns. likaisen työn.

Eiköhän Anttilan luottamus mennyt tässä !
Palatkoon sikafarmariksi.
Jokelainen
Sivut: 1 2 3 4 5 Edellinen Seuraava
Kirjoita vastaus
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti
mainos

Yhteistyössä

Taloussanomat - Uutiset

Helsinki
Melkein selkeää ja poutaa 19
Oulu
Melkein selkeää ja poutaa 11
Lontoo
Selkeää ja poutaa 21
Ennuste klo 21:00 Suomen aikaa.
  1. Kotimaan sää
  2. Sadetutka
  3. Maailman sää
Uskotko Kreikan jättävän euroalueen heti parlamenttivaalien jälkeen?

18:15OsakeOsake

Kurssi nousussaNeste Oil

graafi

7,685+0,33 %+0,02

KalenteriKalenteri

28.5.2012

Tecnotreen ylimääräinen yhtiökokous, esillä osakeanti 10:00  
kuluttajabarometri toukokuulta, Tilastokeskus 09:00  
EK:n luottamusindikaattorit toukokuulta 09:00  
USA:n markkinat kiinni (Memorial Day)    
 
Dilbert – 26.5.2012
DilbertDilbert
Sarjakuvat: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 ... 30 « »
 
Yritys Sanoma News Oy / Taloussanomat
Postiosoite Taloussanomat PL 45
00089 SANOMA
Käyntiosoite Töölönlahdenkatu 2, Helsinki
Puhelin +358 9 1221
Sähköposti taloussanomat@sanoma.fi
Kustantaja, vastaava
päätoimittaja
Tapio Sadeoja
Toimituspäällikkö Anneli Koistinen
Toimituspäällikkö Petri Korhonen
Mediamyynti Yhteystiedot
Kimmo Ilmavirta
+358 40 168 5949