Tässä todellinen syy Venäjän tylytykseen

Venäläiset arvostavat suomalaistuotteita ja suosivat niitä. Kansalaisten prioriteetit eivät kuitenkaan käy yksiin valtionjohdon tavoitteiden kanssa nostaa elintarviketeollisuuden omavaraisuutta. Toisaalta maa haluaa ulkomaisten sijoitusten kasvavan.

– Venäjän ulkomaankauppasäädökset eivät aina ole olleet johdonmukaisia. Venäjä yrittää integroitua vahvemmin maailmankauppaan, toisaalta se haluaa monipuolistaa omaa teollisuuttaan, jotta se ei olisi niin raaka-aineviennistä riippuvainen, sanoo professori Riitta Kosonen Aalto-yliopiston CEMAT-tutkimusyksiköstä.

Venäjä tukee
elintarviketeollisuuttaan

Kososen mielestä suomalaisyritysten tuontirajoituksilla ei pyritä pönkittämään kuvaa maan johdosta omien kansalaisten silmissä. Hanna Smith, tutkija Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista, pitää tapahtunutta yksittäistapauksena maan elintarvikepolitiikassa.

– Liha- ja maitotuotteiden tuonti on noussut esille Venäjällä. Näillä aloilla Venäjä voi reaalisesti tuottaa, sanoo Smith.

Tutkijan mukaan venäläisillä on kuitenkin tapana arvostaa ulkomaisia tuotteita ja niiden kulutus nousee talouskasvun aikoina. Tämä kiristää kotimaisten ja ulkomaisten tuotteiden välistä kilpailua, minkä hillitsemiseen Venäjä pyrkii elintarvikevaatimusten kiristämisellä, Smith arvioi.

Elintarviketeollisuuden tukemisen lisäksi Venäjän hallinto on korostanut kansalaisilleen turvallisuusaspektia monilla politiikan aloilla, myös ruoan osalta. Smith muistuttaa, että viime vuonna Venäjä kiristi tuotujen elintarvikkeiden turvallisuusmääräyksiä, minkä seurauksia hän arvelee Suomenkin tuontirajoitusten olevan.

– Halutaan välittää kuva vahvasta valtiosta, joka varjelee kansalaisiaan. Toisaalta viranomaisilla on kaksoisstandardi, sillä kotimaisilta tuottajien turvallisuusstandardeja ei ole kiristetty ulkomaisten tavoin.

Venäjä on hyvää bisnestä
byrokratiasta huolimatta

Kolmantena syynä kaupassa ilmeneville hankaluuksille Smith pitää Venäjän halua testata yhteistyötä. Jos yritys on valmis sopeutumaan, niin rajoitukset saadaan nopeasti poistettua.

Venäjällä toimivia suomalaisyrityksiä tutkinut Kosonen.sanoo, että yritykset ovat pärjänneet hyvin. Yritykset ovat myös tietoisia byrokratian hankaluudesta ja epäjohdonmukaisuudesta. Bisnes on kuitenkin kannattavaa ja Venäjän on itse kannustanut suomalaisia investoimaan naapuriinsa. Siksi Kosonen ei pidä tarpeellisena lopettaa kaupantekoa Venäjän kanssa.

Venäjä on itsekin tietoinen byrokratiaviidakostaan ja on pyrkinyt parantamaan tilannetta. Tässä suhteessa Kososen mielestä Venäjän WTO-jäsenyys olisi luottamusta lisäävä, sillä silloin voitaisiin sopia pitävistä säännöistä. Esimerkkinä hän mainitsee Viron, jonka suomalaissijoitusten piikit olivat, kun maa liittyi WTO:hon ja myöhemmin Euroopan unioniin.