Nordea avasi pelin: Marginaalit nousuun

Pankkien uusien asuntolainojen keskimarginaali on noussut nyt elokuussa 0,78 prosenttiin heinäkuun 0,76 prosentista, kertoo Suomen Rahatieto Oy:n Taloussanomille tekemä selvitys.

Isoista pankeista Nordea on nostanut uusien asuntolainojen marginaalia 0,70 prosentista 0,78 prosenttiin. Nordean mukaan syynä on pankkien tiukentuva sääntely.

05:14Osake

Nordea Bank FDR

-1,30 %

7,215

-0,09

Ålandsbanken A

-3,02 %

14,45

-0,45

Pohjola Bank A

-1,84 %

8,555

-0,16

– Pankkeja koskeva sääntely ja sen myötä pääomavaatimukset ja pitkäaikaisen varainhankinnan kustannusnousu saavat aikaan painetta asuntolainojen marginaaleihin. Muutos on nyt ainakin osaltaan huomioitu uusien asuntolainojen hinnassa. Lopullinen asiakasmarginaali neuvotellaan luonnollisesti asiakaskohtaisesti, yksikönjohtaja Ville-Veikko Laukkanen Nordeasta kertoo.

Nordea varoitteli jo ennen kesää, että lainamarginaalit voivat juuri sääntelyn takia nousta.

Syyllinen:
Basel III 

Tulevat Basel III -säännökset tiukentavat asteittain määräyksiä pankkien vakavaraisuudesta, ja samalla nousevat pankkien omat rahoituskustannukset. Tämä aiheuttaa painetta niin asuntolainojen kuin muidenkin lainojen marginaaleihin.

Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen arvioi jo alkuvuonna, että pankkien lainamarginaaleihin kohdistuisi vaatimusten vuoksi 0,25–0,50 prosenttiyksikön nousupaine.

Kolikon toinen puoli on se, että Basel III -säännökset luovat pankeille painetta hankkia lisää pitkäaikaisia, varsinkin yli vuoden talletuksia. Jos kisa talletuksista oikein kiihtyy, luvassa voi olla yhä parempia korkotarjouksia.

Basel III -säännöksiä valmistelee Baselin pankkivalvontakomitea, joka perustettiin G10-maiden keskuspankkien pääjohtajien toimesta vuonna 1974.

Nordea usein
suunnannäyttäjä

Suomen Rahatiedon toimitusjohtajan Seppo Rekosen mukaan Nordea on usein ollut suunnannäyttäjä muille pankeille marginaaleissa.

– Asuntojen hinnat ovat kallistuneet, joten lainamäärätkin ovat kasvussa. Tämä tarkoittaa, että riski pankeille on isompi. Toisaalta myös uudet vakavaraisuussäädökset puoltavat nekin marginaalien nostoa, Rekonen sanoo.

Viime vuoden elokuussa uusien asuntolainojen keskimarginaali oli 0,89 prosenttia, kun nyt ollaan 0,78 prosentissa. Rekosen mielestä marginaaleissa on näkynyt ennenkaikkea pankkien keskinäinen kilpailu.

Näistä pankeista
halvin lainatarjous 

Pääkaupunkiseudun halvimmat asuntolainatarjoukset 85 000 euron asuntolainalle 15 vuodeksi annettiin elokuun alussa Handelsbankenista ja Ålandsbankenista. Niiden tarjouksissa lainan todellinen kokonaiskorko olisi 2,40 prosenttia. Handelsbanken käytti tarjouksessa 3 kuukauden euriboria viitekorkonaan ja Ålandsbanken omaa prime-korkoaan. (Katso taulukko jutun lopusta.)

Marginaalin korotus pudotti Nordean lainatarjouskisan huipulta keskikastiin. Vielä heinäkuussa Nordea oli lainatarjouksellaan pankeista edullisin.

Vastavetoakin Nordean marginaalikorotukselle nähtiin. Hypo, joka tarjosi heinäkuussa vertailussa olevista pankeista kalleinta asuntolainaa, laski omaa lainamarginaaliaan 0,90 prosentista 0,85 prosenttiin. Pankin lainatarjous onkin elokuussa enää toiseksi kallein.

Viitekorko
vaikuttaa paljon 

Osa pankeista kalastelee uusia asiakkaita kolmen kuukauden euriboreilla, osa käyttää kuutta kuukautta ja osa 12 kuukauden euriboria. Muutamat pankit käyttävät omaa prime-korkoaan.

Marginaalin lisäksi viitekorkovalinta vaikuttaa nyt paljon kokonaiskorkoon. Tämän huomaa siitä, että lainatarjousvertailun ykköset Handelsbanken ja Ålandsbanken eivät tarjoa kaikista alinta marginaalia. Pienin lainamarginaali on Helsingin OP Pankilla ja Tapiola Pankilla (0,70 %).

Tämä tulee esiin myös, jos vertaillaan pankkeja vain niiden lainatarjousten suhteen, jossa viitekorko on 12 kuukauden euribor. Edullisin kokonaiskustannus (lainamaksut, nostokulut ja laskutuslisät yhteensä) 12 kuukauden euriboriin liitetystä lainasta on Helsingin OP Pankilla. Ålandsbanken on näin vertailtuna kallein. 

Euriborit
kehittyneet maltillisesti 

Uuden asuntolainan kokonaiskorko (viitekorko+marginaali) oli heinäkuun lopussa keskimäärin 2,72 prosentin tasolla, kun kokonaiskorko vielä kesäkuussa oli 2,68 prosenttia.

Euriborit ovat nousseet viime aikoina hillitysti. Eilen keskiviikkona kolmen kuukauden euribor oli 1,60 prosenttia, kun se heinäkuun alussa oli 1,56 prosenttia. Vastaavasti kuuden kuukauden euribor oli noussut 1,71 prosentista 1,81 prosenttiin. Sen sijaan 12 kuukauden euribor oli täysin samalla tasolla kuin heinäkuun alussa eli 2,17 prosentissa. Pitkät (3 vuotta ja 5 vuotta) korot ovat sen sijaan kuukaudessa alentuneet.