Näin säästät remonttirahassa

Taloyhtiöiden isot perusparannusremontit ovat kalliita ja kustannukset jyvitetään osakkaille asunnon neliöiden perusteella. Jos putkiremontti maksaa vaikkapa 450 euroa neliöltä, 60-neliöisen asunnon omistajan kustannukset ovat 27 000 euroa.

Yleensä osakkaat eivät pysty maksamaan osuuksiaan heti, joten isot remontit kustannetaan velalla. Osakkailla on kaksi vaihtoehtoa. He voivat osallistua taloyhtiön lainaan, jolloin he lyhentävät osuuttaan ja maksavat korkoja rahoitusvastikkeessa. Toinen mahdollisuus on maksaa oma osuus heti pois. Käytännössä useimmat näin tekevät joutuvat ottamaan osuuttaan vastaavan summan velkaa.

Jos vakuudet riittävät, laina kannattaa ottaa itselle, sillä taloyhtiölaina on kalliimpaa kuin henkilökohtainen laina. Nykyisin pankit perivät taloyhtiöiltä suuremmat marginaalit kuin yksityisasiakkailta.

Suomen Rahatiedon Taloussanomille tekemän selvityksen mukaan yksityisasiakkaiden marginaalit ovat nyt 0,80–1,80 prosenttiyksikköä. Taloyhtiöillä nämä ovat 1,25–2,00 prosenttiyksikköä.

Jutun lopussa olevasta esimerkkilaskelmasta ilmenee, että jos 60 neliön omistaja kuittaa remonttilainan kymmenen vuoden omalla velalla sen sijaan, että hän maksaisi taloyhtiön samanpituista lainaa, hän säästää kuukaudessa 22 ja vuodessa 264 euroa.

Jos taloyhtiölaina on seitsemän vuotta, kuukausisäästö on 90 ja vuosisäästö 1 080 euroa. Lyhyemmän maksuajan ansiosta osakas pääsee toki velasta myös nopeammin eroon.

Taloyhtiölainasta
ei saa veroetua

Verottaja rinnastaa taloyhtiön putki-, ikkuna-, julkisivu- ja parvekeremontteja varten otetun henkilökohtaisen velan asuntolainaan, mikä tarkoittaa, että koroista voi tehdä verotuksessa alijäämähyvityksen.

Jos maksaa osuuttaan taloyhtiölainasta vastikkeessa, 28 prosentin korkovähennystä ei voi tehdä. Mitä enemmän korot nousevat, sitä merkittävämpi etu korkojen vähennysmahdollisuus on.

Velan siirtämistä omalle kontolle puoltaa myös se, että näin lainan viitekoron, pituuden ja kuukausierän voi neuvotella itselleen sopivaksi. Halutessaan voi valita kiinteän koron tai ottaa korkokaton. Oman elämäntilanteen mukaan siihen voi sopia lyhennysvapaita tai halutessaan maksaa velkaa joudutetusti pois.

Taloyhtiölaina on selvästi jähmeämpi kuin oma velka. Oikeastaan ainoa mahdollisuus poiketa alkuperäisestä suunnitelmasta on maksaa velkaa ennenaikaisesti pois. Tällöinkin maksuosuus ja -hetki on yleensä määritelty. Voi esimerkiksi olla, että lainaosuutta pitää maksaa vähintään neljännes kerrallaan ja mahdollisia maksupäiviä on muutama vuodessa.  

Vakuudet eivät
aina riitä

Taloyhtiölainan voi ottaa kontolleen, jos on tarpeeksi vakuuksia. Vakuudettomalla lainalla sitä ei kannata ruveta maksamaan, sillä vakuudeton velka on selvästi kalliimpaa kuin taloyhtiölaina.

Pankit myöntävät tavallisesti lainaa korkeintaan 70–80 prosenttia asunnon arvosta. Jos asuntovelkaa on jo näin paljon, eikä muita vakuuksia ole, lisää lainaa ei tule.

Jos asunto on jo puoleksi maksettu, lisävelkaa voi saada esimerkiksi 20 prosenttia asunnon arvosta. Tässä tapauksessa oheisen 180 000 euron arvoisen esimerkkiasunnon omistaja voi saada uutta velkaa jopa enemmänkin kuin remontin vaatiman summan.

Vaikka osakas ei heti pystyisi tai haluaisi ottaa osuuttaan taloyhtiölainasta omaksi lainakseen, hän voi halutessaan tehdä sen myöhemmin.

.

.

.