Älä usko pankin korkopelotteluja

Ekonomistit ovat jokseenkin yksimielisiä siitä, että markkinakorot eivät enää laske, vaan kääntyvät hiljalleen nousuun. Nyt pankit suosittelevat uusien asuntolainojen ottajille korkokattoa ja kiinteitä korkojaksoja, joiden avulla velan voi suojata korkoriskiltä.

– Toki tällaisena aikana, kun korot ovat näin mahdottoman alhaalla, esitetään vaihtoehto, että asiakas suojaisi ainakin osan lainaansa, jollei koko lainaa, sanoo Handelsbankenin liiketoimintajohtaja Tiina Roschier.

Helsingin OP:n asuntopalveluista ja kuluttajarahoituksesta vastaava pankinjohtaja Risto Pehkonen sanoo, että asia on mitä ajankohtaisin.

– Olemme huomanneet, että tyypillisesti ihmiset havahtuvat vasta, kun korot ovat jo nousseet, hän huomauttaa.

Sampo Pankin liiketoimintajohtaja Anne Pakomäen mielestä on tärkeintä, että asiakkaan taloudellinen tilanne on hallinnassa. Kun keskustellaan lainasta ja sen mahdollisesta suojauksesta, on syytä pohtia myös, millainen riski työttömyys on.

– Omaa taloutta ei pidä vetää liian tiukalle, Pakomäki korostaa.

Korkokatto suojaa
korkojen nousulta

Korkokatto tarkoittaa, että laina-asiakas sopii pankin kanssa tason, jonka yli hänen korkonsa ei nouse, vaikka yleinen korkotaso kohoaisi miten korkealle tahansa. Helsingin OP:n Pehkosen mielestä korkokatto on nyt erittäin järkevä vaihtoehto.

– Korkokatossa on se hyvä puoli, että sen ottaja pystyy nauttimaan myös alhaisista koroista, hän lisää.

Usein korkokatto sovitaan vain osalle laina-aikaa tai osalle velkasummaa. Mitä lähempänä sopimisajankohdan korkotasoa katto on, ja mitä suuremmalle summalle ja pidemmäksi aikaa se sovitaan, sitä enemmän se maksaa.

Toimistopäällikkö Matti Koivu Finanssivalvonnasta huomauttaa, että korkokatto hinnoitellaan tulevaisuudenodotusten perusteella. Hinta muuttuu päivittäin sen mukaan, miten markkinat näkevät tulevaisuuden.

– Korkokatto on ihan hyvä tapa suojautua riskiltä, mutta hinta on kysymysmerkki. Yksittäisen asuntolainan ottajan on vaikea arvioida, onko hinta kohtuullinen suhteessa suojattuun riskiin, Koivu sanoo.

Korkokatto
ei ole halpa

Korkokaton ottaja maksaa turvasta, joka takaa, että hänen lainaeränsä eivät kasva liian suuriksi, jos korot nousevat. Rahallisesti se kannattaa vain, jos asiakas säästää toimellaan enemmän kuin tuote hänelle maksaa.

Viime aikoina kaikki euribor-korot ovat liikkuneet 1,25 prosentin alapuolella. Pankkien omat prime-viitekorot ovat nyt 1,25–1,80 prosenttia. Helsingin OP:n Pehkonen laskeskelee, että heillä kolmen vuoden 3,9 prosenttiin asetettu korkokatto 100 000 euron lainaan maksaisi nyt 1 700–1 800 euroa.

Ekonomistit ovat ennakoineet, että vuoden euribor saattaa olla ensi syksynä parin prosentin pinnassa. Yleensä korkokatto on viitekoron katto. Vaikka marginaalikin kuuluisi siihen, on todennäköistä, että 3,9 prosenttiin asetettu katto ei ainakaan ensimmäisenä vuonna hyödytä ottajaansa.

Usein korkokattoon päätyvä lainanottaja ottaa katon verran enemmän velkaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hän maksaa suojauksestaan jatkuvasti myös korkoa.

Finanssivalvonnan edeltäjässä, Rahoitustarkastuksessa, on laskettu, milloin korkokatto kannattaa. Laskelma on tehty 15 vuoden 150 000 euron tasalyhennyslainalle.

Jos lainaan otetaan 4 000 euroa maksava korkokatto viideksi vuodeksi, yleisen korkotason pitäisi olla koko korkokaton voimassaoloajan vähintään 0,62 prosenttiyksikköä kattoa korkeammalla. Jos korot nousisivat vasta viidentenä vuonna, niiden pitäisi koko viimeisen korkokattovuoden ajan pysyä yli 3,64 prosenttia katon yläpuolella. 

Kiinteä korko
ei jousta

Finanssivalvonnan Koivu suosittelee, että suojausta harkitsevat vertaavat korkokaton kustannuksia kiinteäkorkoiseen lainaan. Se tarkoittaa, että koko lainaan tai sen osaan sovitaan joko koko laina-ajaksi tai osaksi sitä kiinteä korkojakso. Tavallisimmat kiinteät jaksot ovat kolme ja viisi vuotta.

Sampo Pankin Anne Pakomäki suosittelee korkoriskin jakamista siten, että osa lainasta on vaihtuvakorkoista ja osa kiinteää.

Kiinteä korko ei maksa asiakkaalle mitään, mutta välttämättä ei hyödytäkään häntä. Lainanottaja hyötyy, jos korot nousevat yli sovitun rajan. Jos ne jäävät rajan alle, hän maksaa koko ajan yleistä korkotasoa enemmän korkoa.

– Kiinteän korkojakson valitsevalle selitetään hyvin tarkkaan, että korko on sama koko jakson ajan ensimmäisestä päivästä lähtien, sanoo Handelsbankin Tiina Roschier.

Kiinteän koron valitsevan pitää myös ymmärtää, että jos hän haluaa purkaa sopimuksen, hän joutuu maksamaan pankille aiheutuvat kulut. Isossa asuntolainassa kyse on tuhansista euroista. Tämä on ollut katkera pala monelle asuntovelkaiselle, joka on ottanut kiinteän lainan viime vuonna kun korot liikkuivat viiden prosentin pinnalla.

Suojaamiseen liittyy kuitenkin aina ennustamisen hankaluus.

– Kukaan ei nähnyt, että tällainen kriisi iskee päälle ja korot painuvat lähelle nollaa. Taustapeiliin katsominen ei ole järkevä tapa arvioida, onko tullut tehdyksi viisaita vai huonoja päätöksiä, huomauttaa Koivu.

Hän vertaa lainan suojaustuotteita kotivakuutukseen. Vakuutusmaksujen maksaminen voi harmittaa, jos mitään ei käy, mutta jos talo palaa, vakuutus voi pelastaa taloudelliselta katastrofilta.