Duunarit ja akateemiset käyvät kovaa palkkakisaa

Perustyöntekijät kovilla kierroksilla pyörivillä aloilla ovat repineet lisää palkkaa kymmenessä vuodessa hurjasti. Rakennussähköasentajien lisäksi esimerkiksi kirvesmiehet, erikoismyyjät ja koneasentajat ovat menestyneet hyvin.

Viime vuosina talouskasvu on ollut ripeää, ja monella alalla ammattiväen kysyntä on ollut voimakasta. Kova kysyntä on nostanut palkkoja.

Sähkömiehet tekevät töitä rakennuksilla nykyään pääasiassa urakalla, ja urakkatöiden teko on yleistynyt. Urakka kannustaa paiskimaan työtä ja tienaamaan.

Lisäksi sähköasentajien kova kysyntä on hinannut ansioita ylös Sähköalojen ammattiliiton puheenjohtajan Martti Alakosken mukaan.

– Kysyntää on enemmän kuin tarjontaa, sanoo Alakoski.

Myös hammaslääkäreiden ja muiden lääkäreiden palkka on kasvanut kovaa kyytiä. Lääkäreitä on houkuteltu silkalla rahalla syrjäseudulle.

– Työvoimapula on syrjäseuduilla kasvattanut lääkäreiden ansioita, sanoo Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Seppo Kouvonen.

Silmiinpistävää on, että kuntien ja kaupunkien johtajat ovat menestyneet hienosti. Yksi selitys on, että he saavat aiempaa enemmän palkkaa sen mukaan, miten menestyvät työssään ja miten vaativaa työ on.

Sähkömiehet rynnistävät

Myös erityisasiantuntijat ovat kasvattaneet palkkojaan voimakkaasti. Kouvonen arvelee, että jotkut ammatit eritysasiantuntijoiden ryhmässä ovat vetäneet koko ryhmän ansiot kovaan nousuun. He ovat esimerkiksi toimittajia, taloussihteereitä, mainossuunnittelijoita ja henkilöstöasioiden hoitajia.

Voimakkaasta hajonnasta johtuen eritysasiantuntijoita edustavat sosiaalityöntekijät eivät tosin ole kovin ylhäällä oheisessa taulukossa.

Myynti- ja markkinointijohtajienkin palkat ovat kasvaneet vauhdilla. Ilmiö selittyy ainakin osin tulospalkkauksen yleistymisellä. Kuntajohtajien tapaan yritysjohtajat saavat aiempaa enemmän palkkaa sen mukaan, miten hyvin he onnistuvat työssään.

Kaupallisella alalla myös erikoismyyjät ovat pärjänneet hyvin. Heidän tehtävänsä ovat muuttuneet yhä vaativammiksi, mikä on edistänyt kehitystä. Lisäksi kaupallisella alalla käytetään paljon provisioita. Hyvinä vuosina niitä on kertynyt paljon.

Listan häntäpäästä löytyy monia kunta-alan ammatteja, esimerkiksi sairaanhoitajat ja opettajat. Kunnat eivät kilpaile niin kuin yritykset, joten kuntien ei tarvitse työvoimapulassakaan nostaa palkkoja ripeästi.

– Julkisella puolella ei ole ollut palkkaliukumia, ja palkkapolitiikka on ollut ylisolidaarista, selittää Opetusalan Ammattijärjestön puheenjohtajan Erkki Kangasniemi opettajien huonoa menestystä.

Lisäksi kiinteistöjen huoltomiehet, siivoojat sekä autonkuljettajat ovat menestyneet huonosti. Kouvosen arvion mukaan näillä aloilla kova yritysten välinen kilpailu estää ansioiden kasvua. Näille aloille on tullut ulkomaista työvoimaa, joille on voitu maksaa liksaa huonommin kuin suomalaisille.

Myöskään teknisten alojen koulutetut eivät ole menestyneet erityisen hyvin palkkavertailussa. Kyse voi olla siitä, että alalle on tullut viime vuosina paljon nuorta väkeä. Ansiot kasvavat iän mukaan, joten nuoret ovat voineet jarruttaa keskipalkan nousua.