Verkkolaskusta tulee vientituote

Suomi tarjoaa hyvän koelaboratorion reaaliaikaisen talouden tutkimiseen.

Missään muualla ei maksu- ja laskuliikenne suju yhtä sutjakkaasti kuin Suomessa. Suurin osa maksuista hoituu reaaliaikaisesti. Verkkolaskut ovat kaikkien saatavilla. Nettipankki on suosittu.

Arkielämässä testattu kokemus pitäisi nyt vain koota kaikkien tarvitsijoiden käyttöön ja jalostaa tietoja eteenpäin.

Asiaa lähtevät potkimaan eteenpäin yritysmaailma ja tiedeyhteisö. Ne ovat käynnistäneet Real Time Economy -kehittämisohjelman.

Tarkoituksena on parantaa kotimaista kilpailukykyä. Mahdollisuuksia avautuu myös osaamisvientiin.

Yksi puuhamies on nettipankin isänä tunnettu Bo Harald. Hän vaikuttaa nykyisin johtajana Tietoenatorissa.

– Kivijalka reaaliaikaiseen talouteen on nyt olemassa. EU-komissio on tehnyt päätöksen verkkolaskutuksen kehittämisestä Suomessa käytössä olevan mallin pohjalta.

Verkottuneessa taloudessa reaaliaikaisuudesta tulee entistä tärkeämpi kilpailutekijä.

Reaaliaikaisuus tarjoaa uusia näkymiä yhtiöiden tuottavuuteen ja tehokkuuteen.

Reaaliaikainen talous tarkoittaa sitä, että kaikilla osapuolilla on yhtä aikaa tieto toisten liikkeistä, esimerkiksi maksujen siirroista ja tavaroiden toimituksista.

Kasvava osa transaktioista voidaan viedä kerralla loppuun asti.

– Kun mitään ei jää roikkumaan, voidaan parantaa palvelua, teknistä laatua, madaltaa riskejä ja alentaa kustannuksia, Harald luettelee.

Reaaliaikaisuus vaikuttaa muun muassa logistiikkaan. Reaaliaikaisuus vähentää materiaali- ja kuljetustarpeita ja tätä kautta ympäristöhaittoja.

– Kehittämistyöllä voi olla merkittävä, jopa prosenttien vaikutus bruttokansantuotteeseen.

Harald näkee, että verkkolasku on reaaliaikaisen talouden seuraava, kaikkia yrityksiä ja kansalaisia koskeva porras.

Aiemmat askelmat ovat olleet viitepankkisiirrot, verkkopankki, reaaliaikaiset tilisiirrot samassa pankissa olevien tilien välillä, reaaliaikainen nappi-maksu verkkokaupassa, sähköinen tunnistus ja allekirjoitus.

Seuraava vaihde on tilausliikenteen saaminen laajemmin osaksi mallia ja reaaliaikaiseksi. Tästä on seurauksena kirjanpidon vielä laajempi automatisointi ja reaaliaikaisuus.

Hankkeen moottori on Helsingin kauppakorkeakoulu. Sen yhteyteen tulee alan osaamiskeskus. Reaaliaikaisesta taloudesta tulee tärkeä osa opetusta ja tutkimusta.

Panostaminen tähän uuteen erikoistumisalueeseen on osa kauppakorkeakoulun pyrkimystä kansainväliseksi laatuyliopistoksi.

– Aloitamme reaaliaikaiseen talouteen liittyviä tutkimushankkeita, tuomme spesifistä tietoa yrityksille ja lisäämme aiheeseen liittyviä teemoja myös opetukseen, professori Virpi Tuunainen suunnittelee.

Hankkeessa ovat mukana Nordea, Osuuspankki, Sampo ja Suomen Pankki. Yritysmaailmaa edustavat Suomen Yrittäjät, Elinkeinoelämän Keskusliitto. Mukana ovat myös Tieke ja tietotekniikkayritykset, kuten Tietoenator.

Tekes rahoittaa käynnissä olevaa maksu- ja laskuliikkeen kehittämiseen tähtäävää vaihetta.