Yrittäjät ovat muita onnellisempia
15
Suomalaiset yrittäjät kokevat työssään huomattavasti enemmän menestyksen tunteita kuin suomalainen työntekijä keskimäärin.
Yrittäjät ovat myös onnellisempia kuin muut. Yrittäjistä 37 prosenttia kertoi kokevansa onnellisuuden tunteita työssään jatkuvasti tai päivittäin, kun tavallisista palkansaajista saman kokee 26 prosenttia.
Merkittävin ero yrittäjien ja tavallisten palkansaajien on työn rooli elämässä. Neljännes yrittäjistä kokee, että työllä on aivan liian suuri elämässä. Tavallisista työntekijöistä saman kokee vain 14 prosenttia.
Tasan puolet yrittäjistä kuitenkin uskoo pystyvänsä pitämään työn ja muun elämän tasapainossa.
Työpaineet näkyvät muun muassa siinä, että yrittäjät syövät epäterveellisemmin ja liikkuvat vähemmän kuin muut suomalaiset.
Yrittäminen koetaan palkitsevana. Yrittäjät kokevat, että he voivat toteuttaa itseään ja unelmiaan. Raha ei ole tärkein kannustin yrittäjäksi ryhtymisessä: vain 12 prosenttia piti rahaa tärkeänä motiivina.
Sampo Pankin yrittäjätutkimukseen vastasi 7 088 suomalaista.
-10
-3
3
Kommentit (15)
säännöllistä palkkakuittia et ole minkään
arvoinen esimerkiksi pankkilaitoksen silmissä ...
ei heltiä asuntolainaa, ei heltiä edes luottokorttia.
Ja ei auta, vaikka vuositasolla tuloa olisikin paljon,
jos tuohon tuloon liittyy riskiä.
Pankki halua nimenomaan sen säännöllisen
palkkakuitin, jonka takaa vakaa taho.
Hyvää itsetuntoa tarvitaan pienelle myös, jos
asiakkaina on suuryhtiöitä, sillä instituution
arvovallasta voimansa ammentavat vastaneuvottelijat
ovat tottuneet suhtautumaan pieniin alentuvasti.
Pieni idearikas yrittäjä on myös sopiva kohde
ideavarkaille, joita löytyy niinikään suuryrityksistä, kuten
Hintikkakin viikko pari sitten tässä lehdessä kertoi.
Ideavarkauden uhriksi joutuneella yrittäjällä on hyvä
olla vielä massissa vähäsen ylimääräistä itsetuntoa.
Varmasti yrittäjäksi ryhtyvillä on tiettyjä positiivisia asenteita ja psykologisia ominaisuuksia. Yrittäjyys varmasti myös muokkaa ihmistä moneen eri suuntaan. "Kritiikkini" kohdistuu lähinnä kahteen asiaan:
1) Siihen, että pankki (jonka tehtävä on ottaa vastaan talletuksia ja antaa luottoja) tekee tällaisia tutkimuksia vailla minkäänlaista osaamista kunnon kyselytutkimuksen toteuttamisesta taikka sen psykologisista haasteista. Kyseessä on kuitenkin kansantaloudellisesti ja -terveydellisesti ainakin mielenkiintoinen, jopa tärkeä asia, eikä sellaisen tutkiminen pitäisi olla osa pankin markkinointiponnistuksia.
2) Siihen, että tällaisia nollatutkimuksia sitten uutisoidaan talousmediassa totuuksina vailla kritiikin hiventäkään.