Kulutusluotot halpenevat rytisten
10
Vuoden 2003 marraskuussa kulutusluottojen korkomarginaali oli keskimäärin 2,75 prosenttiyksikköä, mutta viime marraskuussa enää 0,96 prosenttiyksikköä.
Marginaali saadaan, kun luoton korko vähennetään korosta (esimerkiksi euriborista), johon luotto on sidottu. Mitä pienempi marginaali, sen halvempi luotto on.
Marginaalin lasku on ollut kohtalaisen tasaista tarkasteluaikana. Marginaali putosi viime huhtikuussa alle prosenttiyksikköön ja on sen jälkeen pysytellyt suunnilleen tällä tasolla.
Melkein kaikkien kulutusluottojen korot on sidottu enintään vuodeksi.
Taloussanomat vertasi Suomen Pankin tilastoista tällaisten luottojen korkoa 12 kuukauden euribor-korkoihin. Näin saatiin selville korkomarginaali. Se ei ole tarkka, mutta kylläkin pitkälle suuntaa antava.
Kulutusluottojen keskikorko oli viime marraskuussa 4,83 prosenttia.
Marginaalien sulaminen kertoo, että kulutusluotot ovat halventuneet. Tämä taas kielii koventuneesta kilpailusta.
–Hintataso tulee alaspäin, kun ihmiset kilpailuttavat luottoja, sanoo Tapiola Pankin toimitusjohtaja Harri Lauslahti.
Sampo Pankin aluejohtajan Kenneth Kaarnimon mielestä kilpailu on kasvanut vakuudellisissa kulutusluotoissa, esimerkiksi remontti- ja autolainoissa.
Näistä kilpaillaan lähes kuten asuntolainoista. Kilpailu on johtanut marginaalien laskuun, sanoo Kaarnimo.
–Vakuudellisessa kuluttajarahoituksessa marginaalit ovat tulleet alaspäin. Olemme olleet aktiivisia jo monta vuotta, sanoo puolestaan Osuuspankkikeskuksen pankinjohtaja Mikko Hyttinen.
Nordea Pankin kotitalousasiakasyksikön johtaja Jussi Mekkosen mukaan mukaan kulutusluotot ovat voineet halventua.
Kulutusluotot ovat Euroopan keskuspankin tilastoasetuksen mukaan lainoja, jotka on myönnetty kulutustavaroiden ja palvelujen hankkimiseen.
Kukaan ei tunnu tietävän, mitä tarkalleen ottaen Suomen Pankin tilastoimat kulutusluotot pitävät sisällään.
Kyse on esimerkiksi remontti- ja autolainoista.
Kulutusluotot ovat pääasiassa vakuudellisia.
-10
-3
3
Kommentit (10)
Olisi myös hyvä kertoa, mitä niille 300000 velkaiselle kuuluu tämän päivän Suomessa. Lainat ja velat ovat niin mustavalkoista touhua, että jokaisen kannattaisi ennen lainan ottoa tutustua siihenkin, mitä pahimmillaan voi tapahtua.
Suomessa on 90 luvun alussa tehty sellainen rahapuhallus, että ei ole mikään ihme jos toistuu. Jäitä hattuun, vaikka kuinka olisivat vakuudellisia luottoja.
Lukekaa tämän (su 28012007) päivän Hesarin s. D3 niin olette samaa mieltä. "Velkaneuvonnassa soi, 1990-luvun alussa oli ihan samanlaista"
Pankkien rahoittamia uudiskohteita on tarjolla ja valmistumassa pilvin pimein, ja maksajana jatkossakin nuoret ensiasunnon ostajat.
Täsmälleen sama tilanne kuin 1990-luvun vaihteessa. Pankit nesteessä ja "tyhmät" kuluttajat laitetaan maksumiehiksi...
Pankeillahan ei ole huolta, onhan mm. vanhempien nimiä järjestelmällisesti kerätty asuntolainojen vakuudeksi.
Taloussanomat julkaisi vertailu taulukon pikavipeistä.
Se oli oikein hyvä, mutta miksi samanlaista vertailu taulukkoa ei julkaista pankkien ja ulkomaisten luottolaitosten käyttö -ja kulutusluotoista?
Monta muuta asiaa on helppo kilpailuttaa, mutta
kulutusluottojen kilpailuttaminen tuntuu olevan miltei mahdotonta.
Kun vertaan kulutusluottojen nykykorkoa (tilanteessa jossa sekä FED:in että Euroopan Keskuspankin ohjauskorot ovat lähes nollissa) voi todeta että ei ne muiden kuin pankkien myöntämät kulutusluottojen korot mihinkään ole laskenut. Piruuttain Googlettelin ja näyttäisi että todellinen vuosikorko on yhä noin 26-30% (lähde: http://www.kulutusluotto.org )
Pankkien suorista kulutusluotoista en tiedä, mutta jotenkin tuntuisi ettei oikeata halpenemista ole tapahtunut nini paljoa, sillä pankit ovat suurentaneet marginaaliaan merkittävästi. Toisaalta luottojen myöntämisessä tunnutaan olevan varovaisia nyt.