Kirjaudu ▼
 

Outo tilanne: asuntolaina kallistui, koska se halpeni

Matthias Kulka/Corbis/AOP
Outo tilanne: asuntolaina kallistui, koska se halpeni
Analyysi Helsingin Sanomien mukaan asuntolaina on nyt kalliimpaa kuin vuosiin. Tulkinta on ongelmallinen.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Helsingin Sanomien toimittaja Anni Lassila kirjoitti lauantaina, että korkotason alhaisuudesta huolimatta asuntolaina on itse asiassa kalliimpaa kuin moneen vuoteen.

Lassilan mukaan asuntolainan hintaa arvioitaessa ei tule tuijottaa lainan nimelliskorkoa, vaan huomio pitää kiinnittää sen reaalikorkoon. Reaalikorko lasketaan vähentämällä nimelliskorosta inflaatio eli yleisen hintatason nousu.

Koska inflaatio on viime vuodet ollut matalaa tai olematonta, asuntolainojen reaalikorot ovat nousseet nimelliskorkojen laskusta huolimatta. Lassilan mukaan tämä tarkoittaa sitä, että asuntolainojen hinnat ovat nousseet suhteessa kuluttajien ostovoimaan.

Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Kuten Tilastokeskuksen kokoamista tilastoista käy ilmi, keskimääräinen palkkataso on noussut myös viime vuosina.

Jos palkkasi on noussut ja asuntolainasi korko on laskenut, millä logiikalla lainastasi on tullut kalliimpi?

Inflaatio itsessään ei "syö" lainaa

Anni Lassilan analyysi perustuu ajatukseen hintojen ja palkkojen tiiviistä yhteydestä. "Palkkakehitys noudattelee yleensä inflaatiota ja jonkin verran ylittää sen", Lassila kirjoittaa.

Näin siis pitkällä aikavälillä korkea inflaatio johtaisi korkeisiin palkkoihin, joilla vanhojen asuntolainojen lyhennyksiä ja korkoja olisi mukava maksella pois.

Vanhan hokeman mukaan inflaatio siis "syö" asuntolainaa kuin huomaamatta pois. Varsinaisen syömisen hoitaa kuitenkin hintojen nousun sijaan palkkojen nousu.

Siksi reaalikoron tuijottaminen on lyhyellä aikavälillä huono tapa mitata lainan hintaa.

Lainan halpeneminen tekee siitä kalliimman

Inflaatiota mitataan Tilastokeskuksen laatimalla kuluttajahintaindeksillä, jossa seurataan eri hyödykkeiden hintojen kehittymistä.

Tammikuussa inflaatio oli pyöreät 0 prosenttia, eli yleinen hintataso pysyi ennallaan vuodentakaisesta. Kuten todettu, matala inflaatio nostaa asuntolainojen reaalikorkoa.

Tilastokeskuksen mukaan yksittäisistä "hyödykkeistä" inflaatiota painoi eniten alaspäin – yllätys, yllätys – asuntolainojen keskikorko.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Asuntolainojen keskikoron lasku typisti inflaatiota noin 0,15 prosenttiyksikköä. Asuntolainojen nimelliset keskikorot laskivat tammikuussa puolta vähemmän.

Tammikuussa tapahtuneen nimelliskoron laskun söi siis kokonaan pois se, että korot ovat laskeneet jo viime vuonna.

Jos jumitutaan katsomaan reaalikorkoa, päädytään melko paradoksaaliseen tilanteeseen: asuntolaina kallistui siksi, että se halpeni.

Ei kuitenkaan hätää. Kokonaisuudessaan lainojen reaalikorot laskivat tammikuussa hieman, koska monien "hyödykkeiden" hinnat nousivat vuodentakaisesta.

Eniten inflaatiota kiihdytti Tilastokeskuksen mukaan ajoneuvoveron nosto, jonka kohottava vaikutus yleiseen hintatasoon oli 0,2 prosenttiyksikköä.

Toisin sanoen asuntolainasi halpeminen olisi johtanut sen kallistumiseen, mutta ajoneuvoverosi kiristäminen pelasti tilanteen.

Jos palkkakehitys pysähtyy, korot saattavat nousta

Yllä oleva esimerkki on kärjistys, mutta se osoittaa sen, ettei reaalikorko ole aina paras mittari asuntolainojen kustannusten vertailuun.

Niin kauan kuin palkat nousevat, yleinen hintataso pysyy ennallaan ja asuntolainojen korot laskevat suhteessa muiden hyödykkeiden ja palveluiden hintoihin, on harhaanjohtavaa väittää lainojen kallistuvan.

Jos taas palkat junnaavat tulevina vuosina paikoillaan, asuntolainojen korot suhteessa lainanottajien ostovoimaan saattavat todella nousta.

Silloinkaan ei ole selvää, että ansiotason hidas nousu johtuisi olemattomasta inflaatiosta. Joku voisi itse asiassa väittää, että hinnat seuraavat palkkoja eikä päinvastoin.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (89)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 9
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Asuntolainat tällä hetkellä ovat ylikalliit kaikkine kuluineen.

Koko Suomen talouden kannalta ylikalliit asuntojen hinnat ovat yksi suurimmista talouden jarruista, syövät liian suuren osan tuloista sekä estävät työvoiman vapaan liikkumisen.
Anonyymi: AsuntoKupla 24.2.2016 6:32

Rekisteröitynyt käyttäjä
Tämä on muuten yksi syy siihen, miksi omistusasumisen hintaa ei oteta Eurostatin harmonisoidussa inflaatiossa huomioon. Eri mailla on omat kansalliset inflaatiomittarit, Suomessa kuluttajahinta- ja vanha kunnon elinkustannusindeksi (joka alkaa vuodesta 1951), ja nämä poikkeavat toisistaan, joten Eurostatilla pitää olla joku vakiotapa mitata inflaatiota eri alueilla yhtenäisellä tavalla. Nimittäin EKP:llä on (perusrahahuollon ja nykyään pankkivalvonnan lisäksi) lähinnä yksi tehtävä: pitää inflaatio keskipitkällä aikavälillä alle, mutta lähellä kahta prosenttia p.a. Tämän vuoksi olisi järjetöntä, jos asuntolainojen korot vaikuttaisivat suoraan inflaatioon, jota EKP yrittää säätää mm. asuntolainojen koroilla! (Tietenkin epäsuoria vaikutuksia voi olla. Mikään ei ole täydellistä.)
Rekisteröitynyt käyttäjä: Erno-Petteri 24.2.2016 6:56

Anonyymi
Normaalilta kuulostaa. Asuntolainojen korot kun laskee, niin lainahinta nousee.

Katsokaas! Nyt kun olemme saaneet deflaation päälle, josta EKP ja moni muukin on huolissaan, niin emmehän ole koskaan nähneet 3-5% inflaatiossa tällaista hintojen ja maksujen korotus rumbaa kuin mitä nyt on menossa, niin kiitän persuja jo nyt, ettei unohdu.

Nyt on todella menossa uusi taloudensuunta ja kaikki käänetään päälaelleen.Tämän huomaa tyhmä kansa 10 vuoden päästä mutta silloin on jo myöhäistä ja silloin huomaamisen tarve on poistunut.
Anonyymi: niinkiitosvain 24.2.2016 6:58

Anonyymi
"Koko Suomen talouden kannalta ylikalliit asuntojen hinnat ovat yksi suurimmista talouden jarruista, syövät liian suuren osan tuloista sekä estävät työvoiman vapaan liikkumisen.

AsuntoKupla 24.2.2016 6:32 "


Jos näin on niin sitten vaan pitää alentaa rakentamisen prosessiin liittyviä kustannuksia ja palkkoja. Pitäisikö synnyttää rakentajien paaria luokka joka työskentelee alle muun palkkatason?
Anonyymi: palkatkoAlas 24.2.2016 6:59

Rekisteröitynyt käyttäjä
Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Kuten Tilastokeskuksen kokoamista tilastoista käy ilmi, keskimääräinen palkkataso on noussut myös viime vuosina.


No Tilastokeskuksen tilastothan eivät todista yhtään mitään.

Esimerkiksi noita palkkatilastoja laadittaessa ei suurta osaa suomalaisista palkansaajista huomioida ollenkaan! Tilastoihin kelpuutetaan mukaan vain säännöllistä kokoaikatyötä tekevät henkilöt. Kaikki osa-aikaiset, määräaikaiset ja muulla tavalla "vajaasti" työskentelevät jätetään huomiotta, vaikka heitä on nykypäivänä jo useita satoja tuhansia.

Tästä seuraa sitten melkoinen vääristymä tilastolukuihin. Eli lopputulos saadaan näyttämään paljon paremmalta ja palkkasumma isommalta, kun on huomioitu vain palkansaajien "paras osa" ja jätetty "huonompi aines" tilastoista kokonaan pois.

Tämän vääristymän myötä lopputulos kuitenkin on täysin harhaanjohtava. Se ei kerro enää mitään todellisesta tilanteesta. Erilaisiin propagandistisiin tarkoituksiin se toki käy oikein mainiosti.
Rekisteröitynyt käyttäjä: AsioitaSeurannut 24.2.2016 7:08

Anonyymi
Sinulle niinkiitosvain: itse olette lampaat asianne kusseet jo viimeiset 20v ja saatte täysin mitä ansaitsette, lahjattomana toki syytät omista virheistä muita.
Anonyymi: SuomaliaSucks 24.2.2016 7:17

Rekisteröitynyt käyttäjä
"Koko Suomen talouden kannalta ylikalliit asuntojen hinnat ovat yksi suurimmista talouden jarruista, syövät liian suuren osan tuloista sekä estävät työvoiman vapaan liikkumisen.

AsuntoKupla 24.2.2016 6:32 "


Jos näin on niin sitten vaan pitää alentaa rakentamisen prosessiin liittyviä kustannuksia ja palkkoja. Pitäisikö synnyttää rakentajien paaria luokka joka työskentelee alle muun palkkatason?


Ylivoimaisesti suurin osa näistä "ylimääräisistä kustannuksista" syntyy ihan silkan välistävedon seurauksena.

Eli grynderi ottaa itselleen kohtuuttoman ison voittomarginaalin. Ja samaa tekee myös rakennustarvikkeita valmistava teollisuus. Niidenkin hinnoissa on perinteisesti ollut reippaasti ilmaa.

Tämän seurauksena asuntojen hinnoissa on sitten "ylimääräistä" tyhjää ilmaa useita kymmeniä prosentteja. Ja tätä käytäntöä on vaikea päästä purkamaan, koska "näin on aina toimittu", eivätkä alan yritykset halua luopua tästä itselleen niin tuottoisasta toimintatavasta.
Rekisteröitynyt käyttäjä: AsioitaSeurannut 24.2.2016 7:17

Anonyymi
Tämä on muuten yksi syy siihen, miksi omistusasumisen hintaa ei oteta Eurostatin harmonisoidussa inflaatiossa huomioon. Eri mailla on omat kansalliset inflaatiomittarit, Suomessa kuluttajahinta- ja vanha kunnon elinkustannusindeksi (joka alkaa vuodesta 1951), ja nämä poikkeavat toisistaan, joten Eurostatilla pitää olla joku vakiotapa mitata inflaatiota eri alueilla yhtenäisellä tavalla. Nimittäin EKP:llä on (perusrahahuollon ja nykyään pankkivalvonnan lisäksi) lähinnä yksi tehtävä: pitää inflaatio keskipitkällä aikavälillä alle, mutta lähellä kahta prosenttia p.a. Tämän vuoksi olisi järjetöntä, jos asuntolainojen korot vaikuttaisivat suoraan inflaatioon, jota EKP yrittää säätää mm. asuntolainojen koroilla! (Tietenkin epäsuoria vaikutuksia voi olla. Mikään ei ole täydellistä.)


guuglaa 100 vuoden inflaatio, valuutan operatiivinen ostovoima ja valuuttojen manipulointi ja siihen liittyvät rikokset kuten esim. gb punta. 4 lakia päällekkäin joten kaiva sieltä se oikea he he hee.
Anonyymi: mistäNäitäSikiää 24.2.2016 7:19

Anonyymi
Erikoisia tulkintoja. Asia lienee kyllä niin että ostovoima kasvaa kun samanaikaisesti nimellispalkat kasvavat, inflaatio pienenee, ja korotkin laskevat. Ainakin minun pussiini jää enemmän rahaa, mutta taloustoimittajan kohdalla asia lie komplisoidumpi..
Anonyymi: weehuuu 24.2.2016 7:22

Anonyymi
Outo väite että palkkataso olisi noussut. Teoriassa ehkä. Samoin ehkä suojatuilla aloilla. Nokiaromahduksen jälkeen esimerkiksi tietotekniikka-alalla palkat on pudonneet rajusti. Tämä näkyy suoraan myyntihinnoista, jotka on pudonneet esimerkiksi julkisissa kilpailutuksissa jopa 50 %. Kun vertaan palkkoja asuntojen hintoihin sukupolvi sitten, eli vertaan itseäni lapsiini, reaalipalkat ovat laskeneet samat 50 %. Asunnoissa ja autoissa markka on muuttunut euroksi. Palkoissa vain kertoimella 0,5. Suomen elintason raju lasku näkyy myös tilastoissa. Aikanaan oltiin BKT per capita tilastoissa sijalla 10. liepeillä, nyt sijan 30. tienoilla. Aikanaan esimerkiksi New York oli halpa, nyt kallis kaupunki. Mutta virallisen neuvostoliturgian mukaan palkat siis sen kun nousee. No nuoria koulutettuja osaajia lähtee maasta tuhansittain mutta saamme halvempaa korviketta tilalle kymmenkertaisesti
Anonyymi: Tolkutonmies 24.2.2016 7:23
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 9
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
 

Taloussanomat - Uutiset

06:00 Pikaruokaa kuluu yhä enemmän – "Enää pizza ei ole vain krapulamättöä"
29.8. Kreikan seuraava lainaerä voi viivästyä
29.8. Zuckerberg: Facebook ei pyri mediayhtiöksi
29.8. Pankkijohtaja kiistää syyllistyneensä valuuttojen manipulaatioon
29.8. Merkel vakuuttaa: TTIP-neuvottelut jatkuvat
29.8. Kreikan talous kasvoi toisella neljänneksellä
29.8. Yle: Valtio yritti tiristää autoilijoilta rahaa sakoilla, meni pieleen
29.8. Irlanti puolustautuu Applen verojutussa
29.8. EK Ahvenanmaan verottomasta pakettirallista: "Mitään hätiköityä ei pidä tehdä"
29.8. Venäjälle voi syntyä uusi öljyjätti – Putinin leima puuttuu
29.8. Varaudu näihin – moni vero muuttuu ensi vuonna
29.8. Digitoday Dropbox-tietoja nettiin – vaihda salasana, jos kuulut tähän ryhmään
29.8. Onko tässä Särkänniemen delfiinien uusi työ?
29.8. Meyerin investoinnit Turkuun nousevat 75 miljoonaan euroon
29.8. Laajennus työkokeiluun, Guggenheim, isompi kotitalousvähennys – EK julkisti toiveet hallitukselle
29.8. Nordea veikkaa: Seuraava koronnosto sittenkin vasta joulukuussa
29.8. Investors House saattaa aloittaa asuntorakentamisen
29.8. Wärtsilä ja Gasum aloittavat maakaasuyhteistyön
29.8. Kauppa kävi heinäkuussa vain suurissa supermarketeissa
29.8. Saksalaisministeri: Britit eivät saa poimia rusinoita pullasta
29.8. Digitoday Hurja patenttihakemus: Näinkö loppuvat iPhone-varkaudet?
29.8. Palkansaajat saamassa uuden kiky-porkkanan – näin veronkevennys vaikuttaa
29.8. Aktia ennustaa aneemista kasvua – "Ei spurtti, vaan hyvin maltillinen parannus"
29.8. Libressen ja Liberon pörssiinmenon takana ostotarjous
29.8. EK: Teollisuuden näkymät edelleen heikot
29.8. Hypo: Juuri julkaistut tiedot paljastavat talouden tilan
29.8. Digitoday Musiikkipalvelujen taisto meni rumaksi: Spotify kostaa artisteille
29.8. Asuntokaupan kahtiajako vahvistuu Suomessa
29.8. Ilta-Sanomat Muumimukien hinnat laskevat? ”Keräilijöiden usko alkaa hiipua”
29.8. Japanin Kuroda: Ei epäilystäkään, etteikö lisäelvytykselle olisi tilaa
Asiakastieto

Yhteistyössä