Pro: Tavaratalojen vaatemerkit peräisin hikipajojen Bangladeshista
Lehtikuva
Ammattiliitto Pro väittää, että Sokoksen tai Prisman rekiltä ostettu ketjun oma merkkivaate on lähes varmasti peräisin Bangladeshista, jossa poljetaan palkkoja ja käytetään lapsityövoimaa. S-ryhmä on Pron väitteistä hyvin yllättynyt ja sanoo, että vain pieni osa ketjun omista merkeistä on peräisin Bangladeshista.
Ammattiliitto Pron mukaan Bangladesh polkee palkat ja työehdot Kiinaa ja Intiaakin alemmas. Lisäksi maassa on miljoonia lapsityöläisiä, joista suuri osa raataa tekstiiliteollisuudessa.
Tästä maasta olisi Pron mukaan peräisin lähes varmasti Sokoksen tai Prisman rekiltä ostettu ketjun omaa merkkiä oleva vaate. Pron mukaan myös valtaosa Anttilan ja Citymarketin vaatemerkeistä on peräisin sieltä.
12:03Osake
-0,25 %
24,23
-0,06
Pro tosin myöntää tiedotteessaan, että kansainväliset yritykset kuten Nike ja H&M sekä myös suomalaiset SOK ja Kesko ovat saaneet lapsityövoiman käytön kuriin alihankkijoidensa tehtaissa.
Pro on otsikoinut tiedotteensa "kolmen euron farkut terveyden kustannuksella". Liitto huomauttaa, että maan pääkaupungin Dhakan esikaupungissa Keranikonjinissa puurtaa 300 000 ihmisitä 20 hengen nyrkkipajoissa, jotka valmistavat farkkuja Bangladeshin kotimarkkinoille.
Taloustiedot
Näissä nyrkkipajoissa työsuojelua ei juuri ole. Suurin ongelma on farkkujen hiekkapuhallus, joka aiheuttaa kivipölykeuhkoa, kun sitä tehdään ilman suojavarusteita.
– Täällä riistetään toinen toisiaan, ulkomaisia rosvoja ei ole, sanoo alueen tekstiiliteollisuuteen tutustunut Pron kansainvälisten asioiden päällikkö Matti Koskinen.
S-ryhmä
yllättynyt
S-ryhmä kertoo olevansa hyvin hämmästynyt Pron väitteestä koskien ketjun omien vaatemerkkien alkuperää.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
– Valmistutamme Bangladeshissa vain kuutisen prosenttia omilla merkeillämme myytävistä vaatteista, sanoo vastuullisuuden kehityspäällikkö Lea Rankinen SOK:lta tiedotteessa.
Rankisen mukaan S-ryhmän omilla merkeillä myytäviä farkkuja ei tehdä Bangladeshissa lainkaan.
– Kiistellyn hiekkapuhellusmenetelmän käytön kielsimme itse maahantuomiemme farkkujen osalta juuri syksyllä, Rankinen sanoo.
Rankisen mukaan S-ryhmässä tehdään töitä, jotta tieto vaatteiden valmistusmaa olisi helposti asiakkaiden saatavilla.
– Olemme linjanneet, että jatkossa omilla merkeillämme myytävistä vaatteista löytyy tieto tekstiilin alkuperämaasta. Koska ostoja tehdään usean kuukauden päähän, löytyy valmistusmaatieto laajemmin vaatteista arviolta vuoden päästä, Rankinen kertoo.
