Kävitkö kinkkuostoksilla? Ostit tyhjää ja syöt fosfaattia
Heini Karjanmaa
Sinua vedätetään kinkkukaupassa, sillä jopa puolet kinkusta voi olla vettä. Vesi sidotaan lihaan pesuaineista tutulla fosfaatilla. Kylkiäisenä voit saada luukatoa.
Kinkunhan pitäisi kaiken järjen mukaan olla lihaa. Pelkkää lihaa! Pesuaineista ja lannoitteista tuttu fosfaatti tekee kuitenkin ihmeitä. Kinkussa voi olla vettä jopa puolet.
Ei edes voimistunut lisäaineiden vastustus eivätkä nykyiset täydelliset kylmäketjut ole onnistuneet tekemään tarpeettomaksi fosfaattia. (Katso miksi sitä lisätään ja mitä siitä on haittaa artikkelin lopusta.)
– Kaikki, mikä tuntuu turhalta, pitäisi jättää. Tätä tehdään ahneuden takia, keittiömestari ja gastronomian monitoimimies Markus Maulavirta sanoo ja viittaa nimenomaan fosfaatin erinomaiseen kykyyn sitoa vettä.
– Kuluttaja ostaa tyhjää. Siitähän tässä on viime kädessä kysymys.
Taloustiedot
Maulavirta muistuttaa asia monimutkaisuudesta.
– Kauppa vedättää teollisuudelta neuvotteluissa mahdollisimman alhaista hintaa. Teollisuus vastaa tähän vesittämällä tuotteitaan. Näin laatu jää hinnan varjoon.
Tämä vaatisi isoa keskustelua. Turha tässä on ketään yksin sormella osoitella.
Elintarviketeollisuusliiton johtaja Marleena Tanhuanpää myöntää, että fosfaatti on tärkeä lihatuotteen rakenteen ja vedensidonnan kannalta.
– Se mahdollistaa myös alhaiset suolapitoisuudet, joita toisaalta vaaditaan, hän huomauttaa.
Tanhuanpään arvion mukaan meillä käytetään ehkä kolmannes siitä fosfaattimäärästä, minkä EU sallii. Se on viisi grammaa fosfaattia kiloa kohden.
Kinkkuun voi
pumpata puolet vettä
Keskisuuren lihanjalostajan Perniön Liha Oy:n toimitusjohtaja Rami Himanto sanoo, että teollisuus kyllä tekisi vähävesitettyjä kinkkuja, jos kauppa ottaisi niitä hyllylleen.
Ja näin kertoo käytännön mies:
– Normaalilla perusfosfaattiliuoksella kinkkua pystytään vesittämään 20–30 prosenttia. Tästä poistuu valmistuksen aikana 20 prosenttiyksikköä, joten jäljelle jää kymmenen.
– Maksimissaan kinkkua pystytään vesittämään 80–100 prosenttia. Siitä jää jäljelle yli 60 prosenttiyksikköä, mutta silloin on kyllä käytetty jo muitakin sidonta-aineita kuin fosfaattia.
Käynti Sanomatalon viereisessä S-marketissa ei paljasta aivan 40 lihaprosenttiin vajonneita kinkkuja, mutta hyllystä löytyy esimerkiksi Rainbow Kinkkumakkara (lihapitoisuus 62 %), Huhtasavu Palvi (63 %) ja Rainbow Keittokinkku (77 %). Kaikissa näissä on tuoteselosteen mukaan yhtenä stabilointiaineena E450 eli fosfaatti.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Himannon mielestä fosfaattikeskustelussa on ikävää se, että tuoteselosteista ei paljastu, paljonko kyseistä lisäainetta on käytetty. Nyt sana leimaa senkin valmistajan, joka pyrkii minimoimaan fosfaatin käytön.
Missä viipyy ilmoitus
fosfaatin määrästä?
– Eihän lisäaineista ilmoiteta muutenkaan, paljonko niitä käytetään. En näe estettä sille, mutta tila etiketissä alkaa olla rajallinen, kun siinä on jo tietoja ravintoaineista, Tanhuanpää sanoo.
Hän itse ei pitäisi ilmaisua "fosfaatiton" terveysväitteenä, kuten sanaa vähäsuolainen. Pikemminkin se olisi lisäaineeseen viittaava mainoslause, kuten “ei sisällä natriumglutamaattia”.
Himanto muistuttaa, että lihassa on luonnostaan fosfaattia.
– Mitä enemmän on lihaa, sitä vähemmän tarvitaan lisättyä fosfaattia. Meillä riittää 1–1,5 grammaa kilossa, koska sen suuremmalla määrällä ei olisi enää mitään merkitystä.
Hänen mukaansa ennen saatettiin tehdä niin, että tuotteen valmistuksessa joukkoon heitettiin mausteseos, jossa oli maksimifosfaatit.
– Ei ole ollut mikään vaikeus saada maustefirmoja luopumaan niiden käytöstä. Fosfaatti ei ole niille katetuote. Eivät ne sitä väkisin myy. Pieni firma voisi jopa itse tehdä mausteseoksensa, hän neuvoo.
Tästä syystä
sitä käytetään:
- Fosfaatti on lihateollisuuden yleisesti käyttämä lisäaine. Se on valmiina monissa teollisuuden maustesekoituksissa.
- Sen turvallisuutta valvotaan sekä kansallisesti että EU-tasolla.
- Finfood Lihatiedotuksen mukaan lihatuotteiden fosforista vajaa puolet tulee lisätystä fosfaatista ja loppu on lihan luontaista fosforia.
- Fosfaatti parantaa lihantuotteen vedensidontakykyä, jolloin painotappio pienenee ja tuote on mehukkaampi ja monen mielestä myös maukkaampi.
- Fosfaatti toimii myös antioksidanttina ja vaikuttaa tuotteen väriin. Se ei siis harmaannu.
- Luomutuotteisiin ei lisätä fosfaatteja, vaan vedensidonta ja rakenteen muodostuminen saadaan aikaan muilla keinoilla.
voi seurata:
- Liian runsaan fosforinsaannin on jo pitkään epäilty olevan haitallista luustolle ja lisäävän osteoporoosin riskiä.
- Munuaissairaille liiallinen fosforinsaanti on haitallista.
