Kirjaudu ▼
 

20 syytä, miksi ruoka maksaa Suomessa liikaa

Lehtikuva/Kuvankäsittely Taloussanomat
20 syytä, miksi ruoka maksaa Suomessa liikaa
Matkalla pellolta pöytään tapahtuu hämäriä asioita. Tässä 20 syytä, miksi suomalainen maksaa ruoastaan niin paljon. Asiat paljastuvat tuoreesta kirjasta.
23.8.2011 10:00
Sakari Nupponen
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Ruoan hinnasta tehdyt selvitykset ovat tähän asti olleet taloustoimittaja Seppo Konttisen mukaan tarkoituksenhakuisia. Esimerkiksi EU-jäsenyys ei laskenut hintoja.

Konttisen kirjoittama ja tänään julkaistu Suomalainen ruokalasku -kirja (Kustannusosakeyhtiö Siltala) selittää mitä tapahtuu, kun ruoka matkaa pellolta kaupan tiskiin. Tässä 20 syytä, miksi laskumme on niin kova kuin se on:

1. Kilpailua ei ole. Kauppa on keskittynyt kahden toimijan – S-ryhmän ja Keskon – käsiin. Teollisuus on niin ikään keskittynyt kullakin ruoka- ja juomatuotannon alalla vain parin suuren toimijan käsiin. Ainoastaan kala- ja kalatuotemarkkinoilla ei ole kellään yli 20 prosentin markkinaosuutta.

02:06Osake
+0.66 %
29.13
+0.19

2. Vähittäiskaupan keskittyminen on Suomessa EU:n korkein, Italiassa alhaisin. Keskittyminen on johtanut siihen, että hinnoilla ei kilpailla. Tavarantoimittajat joutuvat antamaan suuria alennuksia, mutta ne eivät siirry kuluttajahintoihin.

3. Kun muualla Länsi-Euroopassa kaupan saama siivu ruoan hinnasta on laskenut, meillä se on noussut. Ruotsissa ja Tanskassa kaupan osuus on 37–39 prosenttia. Meillä se on 52 prosenttia.

4. Lidl ja Suomen Lähikauppa ovat liian pieniä pystyäkseen heiluttamaan markkinajohtajien asemaa. Oikeastaan keskittyminen on vain kiihtynyt Lidlin tulon jälkeen, kun SOK osti Suomen Lähikaupan suuret Euromarketit.

5. Kun kannattavia kauppapaikkoja ei ole saatavilla, ei tule myöskään kilpailua. Sen sijaan ABC-ketjulla ei Konttisen mielestä ollut vaikeuksia laajentua.

6. Kaupan omat merkit vievät hyllytilaa. Konttinen pelkää, että ne estävät tuottajien ja pienten valmistajien pääsyn tarjolle.

7. Kaksi suurta keskusliikettä tuntevat toisensa hyvin. Siksi niiden ostoehdotkin ovat yllättävän samanlaiset.

8. Bonuskortit maksavat. Mitä järkeä niissä on, kun ne ovat jo melkein kaikilla? Jos kortit leikattaisiin kahtia, ruoan hinta laskisi monta prosenttia. Myös järjestelmän ylläpito maksaa satoja miljoonia ja näkyy hinnoissa.

9. S-ryhmä siirtää asiakasomistajille kuuluvia voittoja  investointeina Venäjälle ja Baltiaan. Viime perjantaina avautui Pietariin jo kahdeksas Prisma.

10. Alko ja nykyään jopa kunnalliset palvelut pakottavat kansalaiset asioimaan uusissa suurissa liikekeskuksissa.

11. Turhaa mainontaa? Miksi ihmeessä joka päivä täytyy kertoa lehdessä, paljonko banaanit ja jauheliha maksavat? Ruokaa mainostetaan Suomessa enemmän kuin missään EU-maassa.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

12. Nk. höyhenteoria toimii käytännössä. Kun hinnat maailmanmarkkinoilla nousevat, kuluttajahinnat pöllähtävät meillä ylös. Kun hinnat maailmalla laskevat, meillä ne leijuvat vain hiljalleen alaspäin.

13. Nollatutkimukset. Joku on aina jonkun asialla. Asiantuntijat ovat tässä maassa aina samoja. Pienet piirit pyörivät ja poliitikot siunaavat tämän kaiken.

14. Myös maataloustuottajat itse ovat elintarvikeyritysten omistajia. Konttisen mukaan keskittynyt ruokaketju peittoaa kuluttajien edut 3-0.

15. Myös monet yksittäiset tekijät nostavat hintoja, kuten viimeksi maksupalvelulaki, joka toi kaupalle 60 miljoonan lisälaskun.

16. Suomalainen suosii suomalaista mihin hintaan hyvänsä. Konttinen muistuttaa, että ruoan alkuperällä voidaan huijata.

17. Kuluttajille on syntynyt harhakuva, että joitakin tuotteita saa erikoishintaan. Sovitut ale-prosentit on kuitenkin leivottu jo etukäteen tuotteen hintaan.

18. Maatalouden kokonaistuottavuus on noussut, mutta tuottavuuden kasvu ei ole siirtynyt kuluttajahintoihin.

19. Elintarvikkeita kuljetetaan turhaan maasta toiseen muun  muassa tukipolitiikan takia.

20. Konttisen mukaan ruoan hinnasta keskustellaan edelleenkin liian vähän. Hän huomauttaa, että myös kuluttaja voi joskus itsekin katsoa peiliin.

Artikkeli perustuu toimittaja Seppo Konttisen haastatteluun ja hänen tiistaina julkaistuun kirjaansa Suomalainen ruokalasku (Kustannusosakeyhtiö Siltala). Kirjaa varten Konttinen kävi läpi tuhansia sivuja tutkimuksia, raportteja, vuosikertomuksia ja historiikkeja 1950-luvun lopulta aina tähän päivään.

23.8.2011 10:00
Sakari Nupponen
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (449)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 45
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Niinpä niin. On parempi olla lottovoittaja, kun syntyy Suomeen! Ja kukaan ei näitä s*nan roistoja edes YRITÄ saada vastuuseen teoistaan...
Anonyymi: Von Bifferström 23.8.2011 10:04

Anonyymi
Suomessa on ruokamafia, jossa tuottajat ja asiakkaat laitetaan kärsimään tilanteesta.

En usko, että tällaista voisi tapahtua ilman poliittista tahtoa, siksi tilanteeseen puuttumiseen ei ole tahtoa.
Anonyymi: Rikos kansaa vastaan 23.8.2011 10:07

Anonyymi
Onneksi ostan tavarani lidl:stä
Anonyymi: pakolainen 23.8.2011 10:10

Anonyymi
Pitää niin paikkansa ku voi olla. Jos Lidl olisi lähellä voisin äänestää kukkarolla. Prismat ja cittarien ylivoima on niin järkyttävää.

Muutosta ei tule koska poliitikot on lahjottavissa.
Anonyymi: Huolestunut kansalai 23.8.2011 10:10

Anonyymi
On se kiva kun saa boonusta! Se on kuin lainaisi S-kaupalle rahaa sijoitettavaksi lyhyellä aikavälillä.
Anonyymi: tuulipuvuista boonus 23.8.2011 10:10

Anonyymi
Ahneus. Kun ihmisen on pakko syödä on se pakko maksaa mitä pyydetään. Sama muissa asioissa. Taulu tv on halpa koska ei välttämätön, bensa, ruoka, sähkö ym. ahneuksissaan kerätään rahat.
Anonyymi: sou simplex 23.8.2011 10:10

Anonyymi
kaukka se on mikä kannattaa ja ainostaan vain kauppa...

kaupalla on samanlainen välistävetäjän paikka kun verottajalla........muut joutuu kilpailemaan ja rinkimään..
Anonyymi: rerer 23.8.2011 10:11

Anonyymi
Eikä tuo analyysi koske pelkästään ruoan hintaa, vaan sama kuvio toistuu kaikessa.
Anonyymi: sam 23.8.2011 10:11

Anonyymi
40% suomeen tuotavasta moskasta on tuonti ruokaa.
Eu:n suojatullit ja maatalous tuet on myös syypäitä.
Anonyymi: He he he 23.8.2011 10:12

Anonyymi
Perustakaa uusia osuuskuntia millä tuodaan ja ostetaan ruokaa ...

Liha tuotuna muualta (ei voi suomesta ostaa monopolien takia ) olisi näin 50 % halvempi sisältäen kaikki mahdolliset kulut ...

Muut tuotteet vain 40 % halvempia

Suomen kaupat maksattavt asiakkaille maailmanvalloitus politiikkaansa jotka eivät todellakaan mitä ruusuisimpia olleet esim. HK
Anonyymi: Miettikääpä tuota 23.8.2011 10:13
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 45
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti Yöaikaan lähetetyt kommentit päätyvät toimituksen tarkistettavaksi. Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään seuraavan päivän aikana. Muina aikoina viestit ovat jälkimoderoinnissa.
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä