20 syytä, miksi ruoka maksaa Suomessa liikaa

Ruoan hinnasta tehdyt selvitykset ovat tähän asti olleet taloustoimittaja Seppo Konttisen mukaan tarkoituksenhakuisia. Esimerkiksi EU-jäsenyys ei laskenut hintoja.

Konttisen kirjoittama ja tänään julkaistu Suomalainen ruokalasku -kirja (Kustannusosakeyhtiö Siltala) selittää mitä tapahtuu, kun ruoka matkaa pellolta kaupan tiskiin. Tässä 20 syytä, miksi laskumme on niin kova kuin se on:

19:26Osake

Kesko B

+1,51 %

20,18

+0,30

1. Kilpailua ei ole. Kauppa on keskittynyt kahden toimijan – S-ryhmän ja Keskon – käsiin. Teollisuus on niin ikään keskittynyt kullakin ruoka- ja juomatuotannon alalla vain parin suuren toimijan käsiin. Ainoastaan kala- ja kalatuotemarkkinoilla ei ole kellään yli 20 prosentin markkinaosuutta.

2. Vähittäiskaupan keskittyminen on Suomessa EU:n korkein, Italiassa alhaisin. Keskittyminen on johtanut siihen, että hinnoilla ei kilpailla. Tavarantoimittajat joutuvat antamaan suuria alennuksia, mutta ne eivät siirry kuluttajahintoihin.

3. Kun muualla Länsi-Euroopassa kaupan saama siivu ruoan hinnasta on laskenut, meillä se on noussut. Ruotsissa ja Tanskassa kaupan osuus on 37–39 prosenttia. Meillä se on 52 prosenttia.

4. Lidl ja Suomen Lähikauppa ovat liian pieniä pystyäkseen heiluttamaan markkinajohtajien asemaa. Oikeastaan keskittyminen on vain kiihtynyt Lidlin tulon jälkeen, kun SOK osti Suomen Lähikaupan suuret Euromarketit.

5. Kun kannattavia kauppapaikkoja ei ole saatavilla, ei tule myöskään kilpailua. Sen sijaan ABC-ketjulla ei Konttisen mielestä ollut vaikeuksia laajentua.

6. Kaupan omat merkit vievät hyllytilaa. Konttinen pelkää, että ne estävät tuottajien ja pienten valmistajien pääsyn tarjolle.

7. Kaksi suurta keskusliikettä tuntevat toisensa hyvin. Siksi niiden ostoehdotkin ovat yllättävän samanlaiset.

8. Bonuskortit maksavat. Mitä järkeä niissä on, kun ne ovat jo melkein kaikilla? Jos kortit leikattaisiin kahtia, ruoan hinta laskisi monta prosenttia. Myös järjestelmän ylläpito maksaa satoja miljoonia ja näkyy hinnoissa.

9. S-ryhmä siirtää asiakasomistajille kuuluvia voittoja  investointeina Venäjälle ja Baltiaan. Viime perjantaina avautui Pietariin jo kahdeksas Prisma.

10. Alko ja nykyään jopa kunnalliset palvelut pakottavat kansalaiset asioimaan uusissa suurissa liikekeskuksissa.

11. Turhaa mainontaa? Miksi ihmeessä joka päivä täytyy kertoa lehdessä, paljonko banaanit ja jauheliha maksavat? Ruokaa mainostetaan Suomessa enemmän kuin missään EU-maassa.

12. Nk. höyhenteoria toimii käytännössä. Kun hinnat maailmanmarkkinoilla nousevat, kuluttajahinnat pöllähtävät meillä ylös. Kun hinnat maailmalla laskevat, meillä ne leijuvat vain hiljalleen alaspäin.

13. Nollatutkimukset. Joku on aina jonkun asialla. Asiantuntijat ovat tässä maassa aina samoja. Pienet piirit pyörivät ja poliitikot siunaavat tämän kaiken.

14. Myös maataloustuottajat itse ovat elintarvikeyritysten omistajia. Konttisen mukaan keskittynyt ruokaketju peittoaa kuluttajien edut 3-0.

15. Myös monet yksittäiset tekijät nostavat hintoja, kuten viimeksi maksupalvelulaki, joka toi kaupalle 60 miljoonan lisälaskun.

16. Suomalainen suosii suomalaista mihin hintaan hyvänsä. Konttinen muistuttaa, että ruoan alkuperällä voidaan huijata.

17. Kuluttajille on syntynyt harhakuva, että joitakin tuotteita saa erikoishintaan. Sovitut ale-prosentit on kuitenkin leivottu jo etukäteen tuotteen hintaan.

18. Maatalouden kokonaistuottavuus on noussut, mutta tuottavuuden kasvu ei ole siirtynyt kuluttajahintoihin.

19. Elintarvikkeita kuljetetaan turhaan maasta toiseen muun  muassa tukipolitiikan takia.

20. Konttisen mukaan ruoan hinnasta keskustellaan edelleenkin liian vähän. Hän huomauttaa, että myös kuluttaja voi joskus itsekin katsoa peiliin.

Artikkeli perustuu toimittaja Seppo Konttisen haastatteluun ja hänen tiistaina julkaistuun kirjaansa Suomalainen ruokalasku (Kustannusosakeyhtiö Siltala). Kirjaa varten Konttinen kävi läpi tuhansia sivuja tutkimuksia, raportteja, vuosikertomuksia ja historiikkeja 1950-luvun lopulta aina tähän päivään.