Varo, nämä vaatteet voivat viedä terveyden

Tullilaboratorio tutkii, onko Suomeen tuotavissa vaatteissa liikaa kemikaaleja tai kokonaan kiellettyjä yhdisteitä.

Viime vuonna 14 prosenttia tutkituista näytteistä rikkoi määräyksiä.

– Se ei tarkoita, että vaatekaupan tangossa joka kymmenes vaate olisi vaarallinen, muistuttaa jaostopäällikkö Leena Partanen Tullulaboratoriosta.

Pistokokeita tehdään suunnatusti, vanhojen rekisterien perusteella. Hankaliksi osoittautuneita tuotteita testataan siis muita useammin.

Atsovärit edelleen
harmina huiveissa

Ylivoimaisesti yleisin syy hylätyksi tulemiseen olivat atsovärit. Väri ei itsessään ole vaarallinen, mutta saattaa käytössä hajota syöpää aiheuttaviksi aineiksi.

Atsovärejä on ennen kaikkea puuvillahuiveissa, joita valmistavat pienet perheyritykset Kaukoidässä.

– Pienteollisuus ei todellakaan käytä mitään koivunlehdestä uutettuja luonnonvärejä, vaan ihan synteettisiä värejä, Partanen sanoo.

– Kun värit ostetaan torilta, ei kemiallista rakenneta siinä vaiheessa kukaan mieti.

Partanen on eniten huolissaan itse värjääjistä.

– He seisovat sammioissa ja polkevat kankaita. Liuos päästetään jokeen, josta toiset ottavat pesuvettä ja juomavettä.

Leluissa hormonitoimintaa
häiritseviä yhdisteitä

Lasten vaatteita ja varusteita jää kiinni liian suurien ftalaatti- ja nikkelipitoisuuksien takia.

Nikkeliä löytyy tyypillisesti potkuhousujen neppareista. Vaikka nepparit olisi maalattu huolella päältä, ihoa vasten voi tulla myrkyllinen pinta.

Ftalaatteja käytetään leluissa ja vauvojen alustojen pinnoitetuissa kankaissa. Niiden epäillään häiritsevän hormonitoimintaa, vahingoittavan sikiöitä ja heikentävän hedelmällisyyttä.

Ftalaattien ryhmään kuuluu useita yhdisteitä. Kaikki ftalaatit eivät ole vaarallisia, mutta osa niistä voimistaa toistensa haitallisia vaikutuksia.

Ryhmän eri yhdisteille ei kuitenkaan ole toistaiseksi määrätty yhteistä raja-arvoa. Tanska on pitänyt asiaa esillä, ja EU:ssa ollaan nyt määrittämässä rajoja, jotka huomioivat ftalaattien yhteisvaikutuksen.

Allergisia reaktioita
paidoista ja huonekaluista

Toisinaan tulliin jää tavaraa liian suurien formaldehydipitoisuuksien vuoksi.

Ärsyttävä ja suurina pitoisuuksina syöpää aiheuttava formaldehydi lisättiin kesäkuun alussa Yhdysvaltain hallituksen ylläpitämälle listalle aineista, jotka lisäävät syöpäriskiä voimakkaasti.

Formaldehydi auttaa kangasta pysymään sileänä, ja sitä on pitkään käytetty tekstiilien pintakäsittely- ja värienkiinnitysaineena.

– Nyt tilanne on tosi hyvin rauhoittunut. Määräysten vastaisuudet ovat satunnaisia, Partanen sanoo.

Uudempi harmi on homeenestoaine dimetyylifumaraatti, jonka on todettu aiheuttavan voimakkaita allergisia ärsytysreaktioita.

Dimetyylifumaraattia esiintyi ensimmäisen kerran kiinalaisten huonekalujen kangasosista muutama vuosi sitten. Nyt aineen käyttö on kielletty, mutta tulli on löytänyt sitä muutamista näytteistä.

Tekstiilien yhteydessä tulli tutkii myös kadmiumpitoisuuksia. Laittoman suuria kadmiumpitoisuuksia löytyy joskus paksusta muovista, johon tyynyt ja peitot usein pakataan.

Kadmiumia kerääntyy pakkauksista ympäristöön ja viljakasvien kautta ravintoon. Raskasmetallin on todettu aiheuttavan munuaisvaurioita.

Pesukoneen
kautta päälle 

Jos kankaaseen jää valmistusvaiheessa ylimääräisiä kemikaaleja, suurin osa niistä lähtee hiljalleen pois pesussa.

Ylitarkastaja Jouni Räisänen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES:ista suosittelee pesemään uudet vaatteet ennen niiden käyttöön ottamista. Muuten kemikaalien välttely on hankalaa.

– Jos valmistaja käyttää vaatteissaan vaarallisia kemikaaleja, kuluttajan on hirveän vaikea suojata itseään. Se on vaikeaa asiantuntijallekin, Räisänen sanoo.

Jos vaate tuoksuu kaupassa voimakkaasti kemikaaleille, Räisänen harkitsisi sen hyllyyn jättämistä.

Tullilaboratorion Leena Partanen ei ole yhtä varovainen. Partasen mukaan pukimien peseminen ei ole tarpeen, jollei vaate tunnu tai haise omituiselle.

Poikkeuksena ovat vauvanvaatteet, jotka ovat kosketuksissa ihoon. Vauvan iho on ohut, ja siksi kemikaalit imeytyvät elimistöön helpommin.

Vaatteita uskaltaa
vielä käyttää

– Varmaan joka vaatteesta jotain kemikaalijäämiä löytyy, jos analysoidaan tarkasti, Räisänen arvelee.

Kaikki kemikaalit eivät kuitenkaan kulkeudu kankaasta elimistöön.

Räisäsen mukaan on myös vaikea mitata, millainen osuus koko terveyteen vaikuttavasta kemikaalikuormasta tulee vaatteista.

Suomi on kemikaalilainsäädännön edelläkävijä. Lakeja on ollut pitkään, ja niiden noudattamista on myös valvottu.

Asiantuntijoiden mielestä avainasemassa myrkkyjen välttämisessä ovat maahantuojat ja sisäänostajat.

Partanen on huomannut, että osa yrityksistä ottaa asian hyvin huomioon. Osa pienistä yrittäjistä taas ei ole kuullutkaan, että Suomessa ja EU:ssa on kemiallisia yhdisteitä koskevaa lainsäädäntöä ja vaatimuksia.

EU:n Kemikaalivirasto ylläpitää listaa tekstiiliteollisuuden käyttämistä kemikaaleista, joilla on ikäviä vaikutuksia terveyteen.

Maahantuojalla on velvollisuus kertoa, onko sen tuomissa vaatteiden valmistuksessa käytetty listan kemikaaleja. Kuluttajan on vain osattava itse kysyä asiaa. 

– Totta kai ainakin pyrkimyksenä kannattaa olla, että ylimääräisten kemikaalien kanssa olisi mahdollisimman vähän kosketuksessa. Mutta luulen, että tekstiilien kanssa ei kannata normaalin ihmisen yöuniaan menettää.