Ilmalämpöpumpun ostajaa on helppo hämätä
Lehtikuva
Ilmalämpöpumpun ostaja hämääntyy helposti vertaillessaan pumppujen suoritustehoja. Valmistajien ilmoittamat tehokertoimet eivät sovi Suomen oloihin. Eivätkä laitteetkaan välttämättä toimi odotetusti Suomen oloissa, sen ovat viimeiset kaksi kovaa talvea paljastaneet. Ilmalämpöpumpun paras aika sen sijaan on menossa juuri nyt.
3.4.2011 07:02
88
Lämpöpumppuala uskoo myynnin jatkavan kasvua, vaikka kaksi kovaa pakkastalvea toikin ilmalämpöpumppujen heikkoudet esiin.
Tänä vuonna ilma-ilmalämpöpumppuja arvioidaan myytävän suunnilleen saman verran kuin viime vuonna eli 50 000–60 000 kappaletta. Suurta kasvua ei enää odoteta. Suurin myyntipiikki osunee loppukesälle, jolloin lämpimät säät houkuttelevat ostamaan laitteita sisäilman viilennykseksi.
Maalämpöpumppuja myytiin viime vuonna ennätysmäärä eli yli 8 000 kappaletta. Tänä vuonna kasvua olisi edelleen neljänneksen.
Ilma-vesilämpöpumppujen myynti sen sijaan romahti. Syyksi Suomen lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Petri Koivula epäilee kahta erillistä kovaa talvea ja pettymystä kovaan sähkönkulutukseen.
Lämpöpumput
kiinni pakkasilla
Kun pakkanen paukkui kovimmin, sekä ilma-ilma- että ilma-vesilämpöpumput muuttuivat sähkösyöpöiksi, joiden lämmityshyötysuhde on olematon.
Jotkut ilmalämpöpumppukauppiaat ovat sanoneet, että laitteita voi pitää päällä myös kovalla pakkasella. Yksittäisiä pakkaseen liittyviä hajoamisia on käsitelty kuluttajariitalautakunnassa.
– Kun pakkasta on 20–30 astetta, parhaimmatkin pumput tuottavat jotakin hyötyä, mutta vain viitisen prosenttia. Yleensä laitteissa paras energiasäästö on aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Kovalla pakkasella kannattaa sulkea laite, ellei siinä ole automaattista sammutustoimintoa.
Itseasennuksista
ongelmia
Viime vuonna kuluttajariitalautakunta käsitteli pariakymmentä ilmalämppöpumppuun liittyvää valitusta. Lautakunnan ylitarkastaja Timo Masu pitää lukumäärää pienenä laitteiden myyntimäärään nähden.
Valitusten aiheet vaihtelivat melusta liikaan sähkönkulutukseen ja vaihteleviin laitevikoihin, muun muassa pakkasen takia.
Neljä valituksista koskee näkyvästi lämpöpumppuja markkinoinutta Ultimate Market -postimyyntiyritystä. Se on myynyt laitteita ilman asianmukaista asennusta.
– Muissakin merkeissä voi toki olla puutteita: esimerkiksi elektroniikka tai kompressori hajoavat. Lämpöpumppuja ei saa asentaa itse. Asennus vaatii ammattilaisen, sillä kylmäpiirin letkuissa on fluorihiilivetyjä. Elektroniikan pitäisi kestää -50 asteen pakkasta, mutta aina on joukossa heikkoja osia. Ja on selvää, että pyörivät propellit rasittuvat kovilla pakkasilla, Koivula sanoo.
Lämpöpumppuyhdistyksen juuri julkaistavassa kyselyssä yhdeksän kymmenestä käyttäjästä oli kuitenkin tyytyväinen ilma-ilmalämpöpumppuunsa. Taloustutkimuksen tekemään kyselyyn vastasi 1 200 käyttäjää helmikuussa.
Suorituskerroin
hämää kuluttajaa
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Koivulan mukaan kuluttajan kannalta ongelmallista on niin sanottuun COP-lukuun perustuva suorituskerroin. Mitä kylmempää ulkona, sitä pienempi kerroin. COP-luku, usein nelosen luokkaa, on käytössä nykyisin myytävissä laitteissa.
– Valmistajat käyttävät euronormia COP-kerrointa, joka kertoo suoritustehon +7 asteen lämpötilassa ja sadan prosentin teholla. COP ei sovi Suomen oloihin. Joissakin pumpuissa kerroin laskee vielä paljon voimakkaammin kuin toisissa.
– Kuluttajan kannalta parempi olisi käyttää vuoden keskimääräistä lämpökerrointa kuvaavaa SPF-kerrointa. Se kertoo hyötysuhteen lämpötilojen vaihteluvälillä. Lämpöpumppuyhdistyksen esittämä vuotuinen hyötysuhdekerroin on 1,8–1-9 eli energiansäästön osuus sähkölämmitteisestä talosta on noin 40 prosenttia.
Ilmalämpöpumpun ostajan kannattaa selvittää esimerkiksi riippumattomasti tehdyistä vertailuista, mikä on tietyn laitteen kerroin eri lämpötiloissa.
– Säästö on tyypillisesti reilut 3 000 kilowattituntia vuodessa, mutta vaihteluväli on suuri. Säästöön vaikuttavat talorakenne, sisäyksikön sijainti, muun lämmitysjärjestelmän säädöt, lämpöpumpun käyttötapa ja laitteen puhdistus, Motivan asiantuntija Sami Seuna sanoo.
Fakta
- Ilma-ilmalämpöpumppu kierrättää lämpöä (tai viileää) ulkopuolelta sisäilmaan – takaisinmaksuaika noin 5 vuotta, käyttöikä 10 vuotta. Pienin ja edullisin pumpputyyppi.
- Ilma-vesilämpöpumppu ottaa lämmitysenergiaa ulkoilmasta ja siirtää vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään ja käyttöveteen. Maalämpöä halvempi. Mitä kylmempi, sitä vähemmän tuottaa lämpöä.
- Maalämpöpumppu nostaa maaperään tai vesistöihin sitoutunutta aurinkolämpöenergiaa. Alkuinvestointi suuri, vähän käyttö- ja huoltomenoja. Maalämpökaivon poraaminen tulossa luvanvaraiseksi.
- Poistoilmalämpöpumppu ottaa talteen lämpöä talosta koneellisesti poistettavasta ilmasta ja siirtää sen vesikiertoiseen lämmönjakojärjestelmään ja lämmittää myös lämpimän käyttöveden. Yleensä uudisrakennuksiin.
