Nyt alkoi maitosota
Heini Karjanmaa
Uusin ruokakiista on syntynyt maidosta. Pitkälle käsitellyllä maidolla voi olla yhteys vakaviin sairauksiin kuten diabetekseen, sydäntauteihin ja myös hedelmättömyyteen, sanoo osa asiantuntijoista. Kaikki eivät ole samaa mieltä. Mitä maitosi oikein on? Oletko koskaan ajatellut mitä kaadat lasiisi?
Hyvän ruoan ystävät ovat lähteneet puolustamaan niinkin arkista asiaa kuin maitoa. Kuluttajille halutaan vapaus valita – teollisen maidon pakkojuoton sijaan.
Maitosodan joukkojen johtoon on asettunut palkittu ruokakulttuurivaikuttaja Eeropekka Rislakki. Hän kyseenalaistaa sekä maidon pastöroinnin että homogenoinnin.
– Tästä alkaa maitosota. Keskustelusta on puuttunut tähän mennessä oleellinen. Olen seurannut, mitä muualla maailmassa keskustellaan ja ihmetellyt, miksei meillä.
– Kenties maito on niin arkinen ja jokapäiväinen asia, että ei osata edes epäillä, että siinä on jotain vinksallaan, Rislakki ounastelee syitä, miksi emme kyseenalaista raakamaidon prosessointia ja ”tappamista”.
Taloustiedot
Raskailla prosesseilla yhteys
sydäntauteihin ja syöpiin?
– Raakamaidossa on bakteereita ja entsyymejä kuten laktaasientsyymiä, jotka tekevät maidosta helposti sulavaa. Siksi lähes kaikki laktoosi-intolerantikot voivat juoda raakamaitoa ilman oireita. Pastöroinnissa ja homogenoinnissa kivennäisten, vitamiinien ja proteiinien välinen suhde nyrjähtää. Ja homogenointi aiheuttaa molekyylirakenteiden muutoksia, joista aiheutuu muun muassa kalkin imeytymisongelmia.
Hän muistuttaa, että Yhdysvalloissa, Keski-Euroopassa ja esimerkiksi Uudessa Seelannissa käydään kriittistä keskustelua prosessoidusta maidosta, jolla arvellaan olevan yhteys muun muassa diabetekseen, luukatoon, hampaiden huonoon kuntoon, sydäntauteihin, ylipaino-ongelmaan, hedelmättömyyteen ja joidenkin syöpien ilmenemiseen.
Rislakkia sieppaa raakamaidon demonisointi.
– Päivystävät hygieenikot väijyvät oletettuja vaaratilanteita. Sama asia olisi, jos kaikki kala pitäisi jalostaa kalapuikoiksi ennen kuin se olisi terveellistä, ja kaikki peruna pitäisi jalostaa chipseiksi ennen kuin se olisi terveellistä.
Hän viittaa Helsingin yliopiston maitohygienian professorin Satu Pyörälän taannoiseen kirjoitukseen Helsingin Sanomissa, joissa Pyörälä julisti, että tinkimaitoa eli suoraan tilalta myytävää raakamaitoa on turha haikailla takaisin. Kehityksen pyörää ei hänen mielestään ole syytä kääntää taaksepäin tässä niin kuin ei muissakaan ruokaturvallisuuskysymyksissä.
– Valinnanvapauden rajoittamista pitää vastustaa, vastaa Rislakki.
"Loputulos lähempänä
liimaa kuin aitoa maitoa"
Pyörälän mukaan pastörointi ei juuri vaikuta maidon makuun, mutta säilyvyyteen se vaikuttaa ratkaisevasti, koska pastörointi tuhoaa bakteereista yli 99 prosenttia.
Rislakin näkemyksen mukaan meille juotetaan komponentteihin hajotettua ja uudelleen koottua, kalkilla, maitojauheella ja muun muassa heraproteiinilla valkaistua emulsiota, johon lisätään vitamiineja ja kivennäisiä – ja jota kaiken tämän jälkeen yhä kutsutaan maidoksi.
– Lopputulos on lähempänä maidon kaseiiniproteiinista tehtyä huonekaluteollisuuden liimaa kuin alkuperäistä tinkimaitoa.
Rislakilla on myös oma lehmä ojassa, koska hän on Eat&Joy Maatilatorin kaupan yksi osakas. Kaupassa myydään laitilalaisen Saloniemen tilan kyytönmaitoa.
"Kyytönmaito on
reilunkaupan maitoa"
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
– Kaikki myydään, mitä saadaan. Pastöroimattoman ja homogenoimattoman maidon myyntiaika on määrätty viranomaispäätöksellä 7–8 päiväksi. Se kuitenkin kestää kaksi viikkoa jääkaapissa, Rislakki vakuuttaa.
Hänen mukaansa kyytönmaito on kotimainen reilun kaupan tuote, koska tuottaja saa siitä monta kertaa paremman hinnan kuin myymällä meijeriin.
Tinkimaidon myyntiä on puolustanut myös MTK:n maitoasiamies Sami Kilpeläinen, joka on huolestunut Suomen aikeista säätää muuta EU:ta tiukemmat määräykset suoraan tilalta tapahtuvalle maidon myynnille. Myynnin ylittäessä 2 500 litraa vuodessa tiloilta vaadittaisiin meijerimäiset olosuhteet. Määrä vastaa vaivaista seitsemää litraa päivässä.
Valion luomua
ei homogenoida
Valion viestintäjohtaja Pia Kontunen muistuttaa, että Valiolla on valikoimissaan yksi homogenoimaton maito ja se on Valion luomumaito.
– Mutta sellaista riskiä emme voi ottaa, että myisimme pastöroimatonta maitoa, että yksikään asiakas voisi sairastua. Kyse on kuitenkin sadoista miljoonista litroista.
– Jos joku haluaa pastöroimatonta maitoa, hän saa ostettua sitä suoraan tiloilta. Sen myyntiä ei ole kielletty, Kontunen sanoo.
Lyhyt sanasto:
Homogenoinnissa maidon rasvahiukkaset pilkotaan niin pieniksi, että ne pysyvät tasaisesti maidon joukossa. Homogenointi siis estää rasvan nousemisen maidon pinnalle, joka on toisen mielestä esteettinen haitta ja toisen mielestä aidon maidon tae.
Pastörointi on lämpökäsittely, jossa tuhotaan mahdolliset tautia aiheuttavat bakteerit kuumentamalla. Menetelmän kehitti Louis Pasteur (1822–1895), joka ei kuitenkaan käyttänyt sitä maidonvalmistukseen vaan etikan ja viinin valmistukseen. Myös osa oluista pastöroidaan.
Tinkimaito on suoraan karjatilalta myytävä käsittelemätön maito.
Luomumaitoa tuottavat luomulehmät ruokitaan luomurehulla, joka on eläinlajin luontaista ravintoa. Rehu on pääosin luonnonmukaisesti tuotettu. Luomumaitoa ei D-vitaminoida, koska vitamiinin lisäys vaatisi myös luomumaidon homogenoinnin.
Kyytönmaito on itäsuomenkarjan maitoa. Korkea rasva- ja valkuaispitoisuus tekee kyytön maidosta hyvää juustomaitoa.
