Tee se itse – lisälasku 150 euroa

Huonekalut maksavat paljon enemmän kuin varsinaisen hintansa, jos asiakas arvostaa aikaansa. Useimmista huonekalukaupoista saa mukaansa lautakasan, pussillisen ruuveja, heloja, heppoisen työkalun ja ohjeet.

Joillekin yöpöydän tai hyllyn kokoaminen on kuin legoilla leikkimistä, mutta monille työ tarkoittaa tuntikausien tuskaisaa sessiota, jonka tuloksesta ei ole takeita.

Taloussanomat laski noin 2 400, 2 900 ja 4 800 euroa kuukaudessa ansaitsevien, 7,5-tuntisia päiviä tekevien tuntipalkat ja vertaili eri itsepalveluja näiden perusteella. Jos huonekalun kokoamiseen menee hyväpalkkaiselta viisi tuntia, hän voi laskea työn kustannukseksi 150 euroa. Tämän verran hän ansaitsisi samassa ajassa omissa töissään. (Katso laskelmat taulukosta jutun lopussa.)

Akatemiatutkija Mika Panzar sanoo, että rakennus- ja huonekalualoilla ei asiakkaan ajalla tunnu olevan mitään merkitystä.

– Toisinaan kestää kolme kuukautta, ennen kuin jo oston yhteydessä maksettu huonekalu tai sen osat saadaan kotiin.

Asiakkaan aikaa voi tuhrautua myös siihen, että toimitus ei tulekaan sovittuna päivänä annetussa muutaman tunnin haarukassa. Voi olla, että sen jälkeen joku soittaa hätäisesti ja pyytää asiakasta soittamaan toiseen numeroon ja sopimaan uuden ajan.

Kaupassa käyntiin
hupenee 12 miljardia

Paitsi huonekalut, moni muukin tuote on tosiasiassa paljon kalliimpi kuin hintalappu antaa odottaa, jos kuluttajan aika otetaan huomioon.

Kaupan alalla tuottavuuden kasvu tarkoittaa käytännössä sitä, että lähes kaikki mahdollinen on siirretty asiakkaan tehtäviksi.

Tutkijat Johanna Varjonen ja Kristiina Aalto ovat laskeneet Kuluttajatutkimuskeskuksen ajankäyttötutkimuksessa, paljonko kotitaloudet käyttävät aikaa pelkästään kaupassa käyntiin. He arvioivat, miten paljon palkkaa ihmisten pitäisi maksaa, jos he teettäisivät saman työn kotiapulaisella.

– Näin laskien kaupassa käymiseen menee suomalaisilta vuodessa yhteensä 12 miljardia euroa eli sosiaali- ja terveysmenojen verran, kertoo Pantzar.

Asiakkaan ajan väheksyminen ei koske pelkästään kauppoja. Suomen Kuluttajaliiton johtava lakimies Tuula Sario huomauttaa, että myös pankeissa, posteissa ja vakuutusyhtiöissäkin asiakas tekee työt, jotka virkailijat tekivät ennen. Joillekin tämä sopii, mutta kaikilla ei ole tietokonetta ja vaihtoehdottomuus johtaa sosiaaliseen epätasa-arvoon.

Pikaruokaloissa itsepalvelu on viety äärimmilleen, mutta myös useimmissa kahviloissa ostat syötäväsi ja juotavasi itse ja monissa kuppiloissa kehotetaan asiakas viemään tarjotin tiskikärryyn.

Pimpelipomista
kymppien kulu

Jonottaminen on useimmista vastenmielistä. Se on myös kallista, jos sille laskee palkan. Puhelinpalveluun jonottaja voi menettää paitsi aikaansa, myös yli kymmenen euroa puhelinmaksuina. Pimpelipom-sessiosta voi kertyä 25–40 euron meno palkasta riippuen. 

Monen lennon hinta varmasti kaksinkertaistuisi, jos matkustaja ottaisi huomioon lentokentällä lorvitut tunnit. Jos lennossa on välilasku, kenttätunteja kertyy helposti viisi, kuusikin. 30 euroa tunnissa ansaitsevalle tämä tietää 150–180 euron pottia. Oma lukunsa ovat eri syistä johtuvat aikataulujen venymiset.

– Loputon jonottaminen on vienyt kaiken hohdon lentämisestä, Panzar huomauttaa.

Lähes kaikkia lippuja voidaan nykyisin ostaa netistä tai automaateista. Näitä on perusteltu palvelun nopeuttamisella. Aina tekniikka ei toimikaan täydellisesti tai koneen logiikka ei ole sama kuin asiakkaan logiikkaa. Tämä voi tarkoittaa taas ylimääräistä ajankulua ja usein harmiakin. 

Lääkärireissu
maksaakin satasia

Itsepalvelu ja jonottaminen on tuttua myös julkisista palveluista. On tavallista, että vanhuksen lapsia pyydetään viemään palvelutalossa asuvaa vanhempaansa tutkimuksiin. Kuten oheisesta taulukosta ilmenee  työssä käyvältä lapselta voi kulua matkoineen ja aikoineen useita satoja euroja ilman lääkäri- ja hoitopalkkioita. 

– Tällaisissa kannattaa tilata lääkäri potilaan luo, Panzar sanoo.

Hänestä olisi myös järkevää, että lääkäri voisi iltaisin ja öisinkin kiertää pienten potilaiden luona sen sijaan, että vanhemmat lähtevät sairaan lapsensa kanssa jonottamaan lääkärinpäivystykseen.

Panzar suosittelee lämpimästi myös lähikauppoja, ruokakioskeja ja ruuan kotiinkuljetuksen lisäämistä. 

– Hernekeittopurkin kuljettaminen paikasta toiseen on hurjan paljon tehokkaampaa, jos kauppa tekee sen kuluttajan sijaan, hän sanoo.

Hänen mukaansa kyse on paitsi tehokkuudesta ja ajasta, myös ympäristöstä.  

Itsepalvelun lisääntyminen liittyy nykyelämän paradoksiin.

– Samaan aikaan, kun vapaa-ajan määrä on kasvanut, myös koetun kiireen määrä on lisääntynyt, Panzar kertoo.