Kuka näitä ostaa – sata ääntä 95 eurolla

Maksullinen äänestäminen on nykyään liki vakio-ominaisuus television laulu- ja kykykilpailuissa.

Tänä keväänä Voice of Finland -ohjelma myy katsojille jopa sadan äänen kertapottia. Äänipotti maksaa 95 euroa, ja sen voi maksaa vain netissä verkkopankissa tai luottokortilla, ei puhelimitse.

Nelosella esitettävässä Voice of Finlandissa voi äänestää vain ohjelman lähetysaikana perjantaisin noin kello 20–22. Hintatiedot näkyvät ohjelman kotisivulla vain silloin. Hintoja ihmetellyt mies lähetti kuitenkin hinnoista ruutukaappauksen Omakaupunki.fi:n Lukijan uutisiin. Neloselta vahvistetaan hintatiedot oikeiksi.

MTV3:n Idolsin turboäänestyksessä on mahdollista antaa kerralla joko viisi tai kymmenen ääntä tekstarilla tai puhelimitse. Viisi ääntä maksaa 4,80 euroa + pvm ja kymmenen ääntä 9,02 euroa plus pvm.

Yhden äänen hinnaksi on tv-kisailuissa vakiintunut vajaa euro.

Idolsissa tekstari- ja puhelinääni maksavat 99 senttiä + paikallisverkkomaksu (pvm). Voice of Finlandissa tekstariääni maksaa 95 senttiä ja puhelu 99 senttiä + pvm. Suunnilleen saman verran maksoi ääni myös aiemmissa Uuden Musiikin Kilpailussa ja Tanssii tähtien kanssa - sekä X Factor -ohjelmissa.

Voice of Finlandiin on tosin tulossa mahdollisuus äänestää ilmaiseksi netissä Spotify-ohjelmalla.

Epäreilua köyhemmille faneille
- vai ei?

Onko rahalla jo liiankin suuri painoarvo äänestyksissä? Filosofi Timo Airaksisen mukaan se riippuu siitä, halutaanko kannatusta mitata kannattajien lukumäärässä vai yksittäisen fanin tunteen (ja rahan) palossa.

– Periaatteessa ei kai ole reilua, että joku äänestää sata kertaa. Toisaalta jos joku haluaa, miksei osta sitten enemmän ääniä kerralla, pohtii Airaksinen, Helsingin yliopiston etiikan ja yhteiskuntafilosofian professori.

Airaksinen keksii esimerkin tilanteesta, jossa kaksi laulajaa kilpailee.

– Jos mä fanitan hirveästi kakkosta, ostan sille sata ääntä. Jos fanitan vain vähän, ostan yhden äänen. Kyllähän se kuvaa sen saamaa suosiota, että se saa enemmän ääniä. Jos joku on valmis uhraamaan siihen satasen, se kuvaa kovaa fanitusta.

Airaksisen mukaan satanen ei edes ole suuri summa.

– Ihmiset ostavat lippuja konserttiin ihan rutiinilla sadalla eurolla. Ei se sata euroa ole niin suuri, etteikö sitä olisi, jos todella fanittaa.

Toisaalta fani ei hyödy äänestyksestä hirveästi, eikä vastaavasti häviä juuri mitään, jos jättää äänestämättä.

– Ei siinä ole mitään äänestäjällä panoksena. Jos ei ole rahaa fanittaa tällä tavalla, niin fanittaa sitten jollakin muulla tavalla.

Airaksinen ei pidä suuria äänestyspaketteja merkkinä rahan vallan kasvusta yhteiskunnassa.

– Kaikkihan Suomessa on rahasta kiinni, lääkkeiden ostamisesta lähtien. Ne joilla ei ole rahaa, ovat aina huonommassa asemassa.

Äänestyspakettien tarjoajat ovat vain hoksanneet bisnesmahdollisuuden.

Viihteelliset tv-äänestykset ja fanitukset eivät Airaksisen mukaan ole mikään räikein esimerkki epätasa-arvosta.

– Jos fanitan vaikka Thaimaata, eikä minulla ole rahaa matkustaa sinne, onko se epäreilua?

Fani ei tiedä, montako
ääntä suosikki saa

Kuluttajansuojan kannalta tv-äänestysten ongelma on, että tarkkoja äänestystuloksia ei yleensä julkaista.

– Äänestykset eivät ole kauhean läpinäkyviä, jos joku haluaisi tarkistaa, että mihin se raha on mennyt, sanoo Kuluttajaviraston lakimies Miina Ojajärvi.

Esimerkiksi Idolsissa paljastuu vain, kuka kilpailijoista sai vähiten ääniä ja putoaa jatkosta. Kilpailijoiden saamia äänimääriä tai edes äänten kokonaismäärää ei kerrota. MTV Oy:n mukaan kyseessä on liikesalaisuus.

Äänimääriä voi vain arvailla. Tv-katsojia esimerkiksi Idolsilla oli viime viikolla yhteensä 719 000 ja Voice of Finlandilla 629 000.

Muita pulmia tv-äänestyksissä ei viranomaisten mukaan ole viime vuosina juuri ollut. Aikaisemmin saattoi esiintyä teknisiä vikoja ja muita ongelmia. Viimeinen isompi tapaus Kuluttajaviraston tiedossa oli Big Brother -äänestys vuonna 2007. Tuolloin katsojia kehotettiin tv:ssä äänestämään vielä senkin jälkeen, kun tulokset olivat jo ratkenneet.

Ohjelmaa esittänyt Subtv kertoi, että kyseessä oli tuotannollinen virhe. Turhan tekstiviestin lähettäneitä kehotettiin ottamaan yhteyttä rahojen palautusta varten.

Viestintäviraston mukaan myös televerkot ovat pelanneet viime vuosina aiempaa paremmin.

– Takavuosina jos äänestyksiin tuli hirveästi soittoja, saattoi tulla ongelmia. Nykyään tekniikka on mitoitettu siten, että se kestää aikamoista kuormitusta, sanoo viestintäverkkoasiantuntija Pekka Sillanmäki Viestintävirastosta.

– Joissakin fiksummissa systeemeissä voi olla rajoituskin, kuinka monta kertaa yhdestä numerosta saa soittaa tai viestittää. Mutta useimmissa kai ei.

Kansainvälisissä Euroviisuäänestyksissä saattaa silti vielä pystyä kiertämään sääntöä, jonka mukaan oman maan edustajaa ei saa äänestää. Jos ehdokasta äänestää Voip-internetpuhelinyhteydellä kuten Skype-ohjelmalla, järjestelmä ei tunnista, mistä maasta puhelu tulee.

– Pidän sitä kyllä hyvin mahdollisena, Sillanmäki sanoo.

Perheet osaavat
jo sopia säännöt

Kuluttajaviraston lakimiehen Miina Ojajärven mukaan kuluttajan kannalta tärkeintä on, että puhelin- ja nettiäänestyksen ehdot, hinta ja äänestysaika ovat selkeästi esillä. Lisäksi pitää mainita, että alaikäisillä pitäisi olla vanhemman lupa.

– On ikuisuuskysymys, miten ikä tunnistetaan. Kännykkäsopimuksen tekee kuitenkin aina vanhempi, ja sopimukseen saa palveluestoja. Kun ääniä ostetaan tavallaan velaksi puhelinlaskulla, niin lasten voi olla vaikea ymmärtää rahan menoa.

Selkeästi vain lapsille suunnattuihin ohjelmiin maksullisia äänestyksiä ei saa laittaa.

Kuluttajaviraston mukaan alaikäisten puhelinäänestykset eivät enää lisää työmäärää virastossa. Ojajärven mukaan ongelmia oli eniten vuosina 2002–2006, kun Habbo Hotel - ja tv-pelit nousivat suosioon. Sen jälkeen tilanne on rauhoittunut.

– Joko perheissä on otettu palveluestoja tai sitten on puhuttu pelisäännöt todella selviksi ja lapset ovat noudattaneet niitä, Ojajärvi sanoo.

Kuluttajariitalautakunnan kirjaamossa ei muisteta, että puhelinäänestyksistä olisi tullut valituksia ainakaan viime aikoina. Viime vuonna lautakunta vastaanotti 226 valitusta erilaisista puhelinpalveluista.