Enemmistö ei halua laajentaa Ylen toimintaa
Timo Jaakonaho/Lehtikuva
Kaksi kolmesta suomalaisesta vastustaa Yleisradion toiminnan kasvattamista. Suurin osa ei halua maksaa Yleisradion mediamaksua, jolla Yle voisi kehittää esimerkiksi alueellista uutisointiaan.
Puolet kansasta myös haluaisi kilpailuttaa Yleisradion toiminnan.
Tiedot ilmenevät Sanomalehtien Liiton Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta, jossa kysyttiin kansan näkemyksiä Yleisradion kehittämisestä.
Yle on Sanomalehtien Liiton mukaan toivonut lisää varoja alueellisten verkkopalveluiden kehittämiseen. Tutkimuksen mukaan 60 prosenttia suomalaisista vastustaa lisärahan ohjaamista Ylelle paikallisuutisoinnin laajentamiseksi.
Enemmistö haluaa
asiantuntijaelimen valvomaan Yleä
Kolme neljästä vastaajasta haluaisi media-alan asiantuntijoista koostuvan elimen valvomaan Yleisradiota. Nykyisenkaltaista hallintoneuvostoa kannattaa vain 15 prosenttia.
Näin tutkimus tehtiin
Tutkimuksen teki Sanomalehtien Liitolle Taloustutkimus.
Puhelinhaastatteluun vastasi 1002 suomalaista.
Tutkimuksen virhemarginaalin on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Ylen toiminnan kasvattamisesta mielipidettä kysyttiin seuraavasti: "Yleisradio on kertonut tarvitsevansa lisää rahaa mm. alueellisten verkkopalveluidensa kehittämiseen. Alueelliset sanomalehdet ovat vastustaneet tätä, koska niiden mielestä se vääristäisi kilpailua. Miten suhtaudutte lisärahan ohjaamiseen Yleisradion maakuntatason uutisointiin internetissä?".
Esimerkiksi Sanomalehtien Liiton puheenjohtaja, Sanoma Newsin toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on vaatinut, että Yleisradiota valvomaan perustetaan asiantuntijaelin.
Syksyn aikana päätetään muun muassa Yleisradion rahoituksesta. Rahoitusta pohtinut työryhmä on ehdottanut, että rahoitus hoidettaisiin kaikkien suomalaisten maksamalla 175 euron mediamaksulla. Se toisi Ylelle käytettäväksi noin 60 miljoonalla euroa nykyistä enemmän.
Maksu olisi muutaman kympin pienempi kuin nykyinen tv-maksu, mutta kaikkien suomalaisten pitäisi maksaa sitä.
Sanomalehtien Liiton tutkimukseen vastanneista suurin osa kannatti Yleisradion rahoittamista suoraan valtion budjetista. Useat kaupalliset mediat ja myös Sanomalehtien liitto ovat vastustaneet mediamaksua.
Jungner: Propaganda-
toimisto asialla
Yleisradion toimitusjohtaja Mikael Jungner kiistää Sanomalehtien Liiton tiedotteessa esittämän väitteen, että Yle vaatisi lisää rahaa alueellisen uutisoinnin kehittämiseen.
Jungnerin mukaan tutkimus on erikoinen, koska siinä on tutkittu muun muassa kansan halukkuutta laajentaa Ylen toimintaa lisärahoituksen avulla, vaikka Yle itse ei edes tavoittele lisärahoitusta.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
– Yle on toivonut, että rahoitus nykyisen yleisradiotoiminnan tason säilyttämiseksi turvattaisiin. Ei pidä paikkansa, että Yle olisi nyt vaatinut lisärahoitusta alueellisen uutisoinnin kehittämiseksi, Jungner sanoo.
Jungnerin mukaan lisärahaa vaadittiin ennen talouden taantumaa, mutta pyyntö on sittemmin vedetty pois. Tällä hetkellä Yle haluaisi 15 miljoonaa euroa lisää korvatakseen digiaikaan siirtymisestä aiheutuneet tulonmenetykset.
Kysymys Ylen rahoituksen järjestämisestä on hiertänyt rahoituksesta eri linjoilla olevien kaupallisten medioiden ja Yleisradion välejä.
– Viestinnän keskusliitto lähetti keväällä salaisen muistion lehdille siitä, miten Yleä pitää käsitellä pääkirjoituksissa. Sen takia en pidä tutkimusta yllättävänä, Jungner sanoo.
Hän myös kiistää Sanomalehtien Liiton väitteen, että mediamaksu lihottaisi Ylen budjettia 60 miljoonalla. Liiton mukaan Ylen tuotot olivat viime vuonna 390 miljoonaa euroa, ja mediamaksun myötä ne kasvaisivat 450 miljoonaan.
– Luvut eivät pidä paikkansa. On ollut Viestinnän keskusliiton propagandatoimisto asialla. Tulot viime vuonna olivat noin 400 miljoonaa, ei 390 miljoonaa. Lisäksi tuo 450 miljoonaa on arvonlisäverollinen summa ja 400 miljoonaa on arvonlisäveroton hinta. Tosiasiassa luvut ovat 400 ja 415 miljoonaa, Jugner sanoo ja kummastelee, miksi verrataan verotonta ja verollista summaa.
Taloussanomat kuuluu Sanoma News -konserniin.
