Taloussanomista tuli uutinen
39
Taloussanomista on kerrottu ainakin The Wall Street Journalissa ja The Independentissä sekä mm. Kauppalehdessä ja Ylen verkkosivuilla.
Tutkimuksen tekivät Neil Thurman ja Lontoossa asuva toimittaja Merja Myllylahti, joka on aiemmin työskennellyt Kauppalehden kirjeenvaihtajana ja nyttemmin MTV3:n ja Uusisuomi.fin avustajana.
Lontoon City Universitylle tehdystä tutkimuksesta laaditussa tiedotteessa Myllylahti sanoo, että viisi kuukautta verkkoon siirtymisen jälkeen Taloussanomien verkkolehden "todellinen kävijämäärä (unique users) oli 22 prosenttia alhaisempi kuin aiemmin ja sen lukijamäärät per sivu (page impressions) laskivat 11 prosenttia".
Taloussanomat lopetti paperilehden julkaisun joulukuussa 2007. Vuodenvaihteessa 2007–2008 (viikot 52–3) Taloussanomat keräsi viikoittain 176 000–310 000 kävijää.
Viisi kuukautta vuodenvaihteen jälkeen, eli touko–kesäkuun vaihteessa kävijöitä oli (viikot 21–24): 275 000–319 000.
– Elon laskuopin mukaan kävijämäärä oli kasvanut viisi kuukautta paperilehden lopettamisen jälkeen, Taloussanomien päätoimittaja Juha-Pekka Raeste sanoo.
Talouskriisin siivittämänä Taloussanomien lukijamäärä on lisäksi noussut voimakkaasti Myllylahden tarkasteluajankohdan jälkeen. Viime lokakuussa kävijämäärä puhkaisi 400 000 kävijän rajan, ja kuluvan vuoden alussa meni ensimmäisen kerran rikki puolen miljoonan kävijän raja.
Taloussanomien sivukohtaiset kävijämäärät olivat viime vuodenvaihteessa 2,0–2,8. Viisi kuukautta myöhemmin vastaava luku oli 2,4–2,7.
– Näistäkään luvuista on vaikea päätyä tutkimuksesta tehdyn tiedotteen johtopäätökseen, Raeste ihmettelee.
Tutkimuksella
lyhyt perspektiivi
Merja Myllylahti kirjoittaa, että printistä verkkoon siirryttäessä sanomalehden tulot putoavat enemmän kuin sen kulut laskevat. Siitä hän tekee sen johtopäätöksen, että verkkolehdeksi siirtyminen ei tehnyt Taloussanomista kannattavaa.
– Myllylahti tarkastelee asiaa aivan liian lyhyellä perspektiivillä. Moneen muuhun mediataloon verrattuna Sanomalla ei ole tapana tehdä väkivaltaisia väenvähennyksiä, ja myös Taloussanomien kohdalla on edetty ajatuksella, Raeste toteaa.
Verkkoon siirryttäessä Taloussanomat Oy:n henkilökunta supistui nopeasti 69:stä 41:een työntekijöille tarjottujen vapaaehtoisten lähtöpakettien avulla. Myllylahden tutkimuksen aineistonkeruun jälkeen henkilökunta on pienentynyt edelleen, ja sen koko on nyt 29 henkeä. Taloussanomien lisäksi tämä ryhmä tuottaa uutistoimisto Startelin uutiset sekä toimittaa Digitoday- ja It-viikko-verkkolehdet.
Myllylahden tiedotteen mukaan Taloussanomien sisältö on "muuttunut enemmän kuluttajavetoiseksi ja jossain määrin myös tabloidmaisemmaksi".
– Tutkijoiden mukaan verkkolehden jutuista noin 80 prosenttia pohjautuu muihin kuin verkkolehden omiin lähteisiin eli uutistoimisto- ja PR-materiaaliin sekä muihin lehtiin, tiedotteessa todetaan.
Raeste pitää kummallisena, että tutkijat näyttävät yhdistävän tarkastelussaan tiedotteet ja uutistoimistoaineiston.
– On lähes uskomatonta, että Reutersin ja Bloombergin kaltaisten arvostettujen uutistoimistojen aineistojen laaja käyttö vie johtopäätökseen, että Taloussanomien sisältö olisi "tabloidmaista", hän sanoo.
Media yllätti
myös tutkijan
Tutkimuksesta tehdystä tiedotteesta laaditut uutiset ovat yllättäneet myös Merja Myllylahden itsensä. Hän kirjoittaa verkkosivullaan, että tutkimus ei väitä paljonkaan sellaista, "mitä mediassa meillä ja muualla annetaan ymmärtää".
Myllylahti pitää Taloussanomien siirtymistä verkkoon "perusteltuna ja järkevänä". Lisäksi hän toteaa, "ettei viiden kuukauden vertailu ajankohta ole riittävä kuvaamaan Taloussanomien todellista kävijämäärien kehitystä".
– Hämmästyneenä totean, ettei suomalaisen ja valtaosin maailman mediassakaan ole yhtään tongittu tutkimusta sen pidemmälle. Pääosin kaikki ovat tyytyneet referoimaan pelkkää lehdistötiedotetta. Mitä tämä kertoo aikamme journalismista? Myllylahti kysyy.
Kommentit (39)
Onneksi olkoon kaikesta huolimatta. Kaikki julkisuus on hyvästä tässä kohtaa.
Öö.. johan me palstalaiset olemme todenneet moneen kertaan, että tämä on vähän niin kuin Seiska-lehti. Huutomerkkejä, voimasanoja, paljon adjektiiveja. Ja juttujen taso Hurria lukuunottamatta vähän niin ja näin.
Kaiken olennaisen.
Toisaalta anonyymit palstat, joissa ei tarvitse edes nimimerkkiä, ovat kaikista pahimpia keskustelun ja ehkä keskustelijoidenkin tason osalta.
Tuollaiset heitot ilman mitään esimerkkejä ovat täysin vailla todistusvoimaa ja arvottomia. Minusta Taloussanomissa on laatua ja asiallisuutta ja paljon hyviä juttua. Kauppalehden verkkojutuista en sanoisi samaa. Eiväthän ne edes ole juttuja. Taloussanomissa on sentään oikeita uutisia ja omia juttuja.
"Saman USA:ssa nähnyt"
Jaa. Onhan meillä ruotsalainen suoli24.fi ja Arvopipari, jos tasoa haluaa kauhistella. Ne tosin ovat itse varmaan hyvin tyytyväisiä keskustelijoihinsa kohderyhmänä.
Keskustelun laatua voi tietysti kohottaa nostamalla uutisoinnin tason yli keskustelijoiden hilseen, mikä on hyvin helppoa, muttei taloudellisesti järkevää.
Joidenkin kommentoijien mukaan tämän Taloussanomien pitäisi olla 100% mainosputkivedätys, eli negatiiviset asiat pitäisi sensuroida kokonaan. Ainoa sisältö saisi olla vedätys ja PRopaganda.
Mitä tasoon tulee niin eilinen Bank of American tulosjulkistuksen uutisointi kuvasi hyvin sitä. Uutisessa ei ymmärretty Bank of American tuloksen kertaluonteisista eristä yhtään mitään ja hehkutettiin tulosta samalla kun ammattilaiset myivät osakkeen laskuun. Koska myös kommentoijat olivat pihalla kun lintulaudat niin uutisankka ja lukijat kohtasivat samalla tasolla.