Lehdet säästyvät täystuholta

Ilmoitus- ja tilaustulojen näivettyminen on ajanut yhdysvaltalaisen median vaikeuksiin. Alalla on nähty konkursseja ja lehtien lakkauttamisia.

The Washington Post kertoi viikonloppuna, että niin San Francisco kuin moni muukin amerikkalaiskaupunki joutuu vastaisuudessa tulemaan toimeen ilman paikallista lehteä. Viikonloppuna 150-vuotias Denverissä ilmestynyt  Rocky Mountain News kaatui talousvaikeuksiin.

Paljon tätä lehteä tunnetummatkin välineet ovat hankaluuksissa. Esimerkiksi maan suurin lehti The New York Times sekä The Washington Times, Newsweek ja talousuutisia välittävä Bloomberg ovat kertoneet vaikeuksista.

Tilanne on tuttu myös Suomessa. Lähes parikymmentä tiedotusvälinettä on alkuvuoden aikana ilmoittanut etsivänsä säästöjä, ja osa on kertonut muun muassa lomautuksista ja toiminnan supistamisesta.

Vaikka taantuma rokottaa suomalaisvälineitäkin, media-alan asiantuntijat eivät usko, että täällä nähdään laajalti konkursseja tai tuotteiden lakkauttamisia.

– Kaikesta huolimatta en jaksa uskoa kovin radikaaleihin muutoksiin. On todennäköistä, että taantuman lopulla porskuttavat ne, jotka porskuttavat nytkin, Helsingin yliopiston dosentti Juha Herkman sanoo.

Paperilehdet
pahimmassa pulassa

Media-alaa seuraava Evlin analyytikko Mikko Ervasti sanoo, että vaikeaa tulee olemaan Suomessakin, mutta täkäläiset mediayhtiöt ovat taloudellisesti hyvässä kunnossa.

Suomessa lehdistön asema on vahva, mutta suurimpia vaikeuksia täälläkin povataan sanoma- ja aikakauslehdille. Lehdet ovat aiemmin kahmineet yli kaksi kolmasosaa mainoseuroista, mutta viime vuonna niiden siivu alkoi hiipua ja mainostulojen kutistuminen on jatkunut alkuvuonna. Omat paineensa tulevat paperin hinnan ja palkkojen noususta.

– Täälläkin voi lehtiä kaatua, mutta pitää muistaa, että hyvinäkin aikoina lakkautetaan tuotteita, jotka eivät löydä paikkaansa ja ala tuottaa, Ervasti sanoo.

Voisi kuvitella, että vaaravyöhykkeessä ovat etenkin pienet lehdet ja poliittiset julkaisut. Helsingin yliopiston Juha Herkman kuitenkin huomauttaa, että ne ovat riippuvaisia erilaisista esimerkiksi yhteiskunnan, säätöiden tai muiden taustayhteisöjen tuista. Hän ei usko, että niistä aletaan ainakaan heti tinkiä.

Iltapäivälehdet joutuvat Herkmanin mukaan yhä enemmän miettimään toimintaansa.

– Edellisen laman aikana iltapäivälehdet kasvoivat, ja ne ovat olleet pariin viime vuoteen asti menestyneimpiä, mutta nyt ne ovat alkaneet menettää levikki- ja lukijaosuuksiaan.

Kokonaisuus
ratkaisee

Suomen mediatalot voi pitää pinnalla se, että ne ovat hieroneet liiketoimintansa kannattavuutta ja kiristäneet ruuvia jo pitkään ennen kuin koko taantumasta alettiin puhua. Mediassa on muutenkin jo pitkään sulauduttu ja keskitytty. Helsingin yliopiston Juha Herkman muistuttaa, että lehtinimikkeiden määrä on jo vähentynyt olennaisesti 20 vuodessa.

– Hyvinä aikoina leikkauksia perustellaan kustannustehokkuudella, huonoina aikoina säästöillä, hän sanoo.

Evlin Ervasti uskoo, että vahvat, usealla toimialalla ja maantieteellisellä alueella toimivat yhtiöt pärjäävät.

Olennaista asiantuntijoiden mukaan on se, miten printtilehdet pystyvät hyödyntämään verkkoa. Monet ekonomistit ovat esittäneet laskusuhdanteen hellittävän ehkä ensi vuoden jälkeen.

– Uskon, että parin vuoden kuluttua verkko on jatkanut nousuaan, sen merkitys on lisääntynyt ja perinteiset viestintävälineet ovat joutuneet etsimään keinoja, joilla ne integroivat toimintaansa verkkoon, Herkman arvioi.

Olennaista kokonaisuudessa on se, miten verkosta aletaan saada rahaa. Kun pääosa tuotteista on lukijoille ja käyttäjille ilmaista, mainonta ratkaisee. TNS-Gallupin mukaan nettiin virtasi viime vuonna jo kymmenesosa mainosrahoista eli yli 150 miljoonaa euroa.