Iltapäivälehdet tulvivat nyt tunteita ja detaljeja
10
Tampereen yliopiston Journalismin tutkimusyksikkö on analysoinut suuressa tutkimuksessaan Ilta-Sanomien ja Iltalehden sisältöpainotuksia vuosina 1985–2007.
Parin viime vuoden aikana molemmat iltapäivälehdet näyttävät lisänneen selvästi rikosuutisten julkaisemista. Näitäkin käsitellään yksityiskohtaisesti ja tarkasti, koska lehdet pitävät detaljien runsautta kilpailuvalttinaan.
Iltapäivälehdet eivät ole enää automaattisesti nopeimpia uutisvälineitä, koska verkkolehdet ovat tulleet samoille apajille. Ostajaan vetoavat sisältöpainotukset ovatkin irtonumeromyynnille erityisen tärkeitä.
Kriiseissä ja rikosasioissakin iltapäivälehdet uskaltavat esitellä myös tavallisten ihmisten tunnereaktioita näyttävästi.
Tutkimuksen vertailukohteina olleet Helsingin Sanomat, Apu ja Suomen Kuvalehti ovat tässä mielessä pidättyväisempiä, vaikka esimerkiksi HS:n linja on lähentynyt iltapäivälehtiä.
Ulkomaisina verrokkeina tutkimuksessa olivat ruotsalaiset Aftonbladet, Expressen sekä norjalaiset Verdens Gang ja Dagbladet.
Rikosten uutisoinnissa suomalaiset iltapäivälehdet eivät ole niin pinnallisia kuin julkisuudessa on väitetty. Esimerkiksi perhesurmien käsittelyssä lehdet ovat olleet hyvin perusteellisia ja tuoneet pieniäkin näkökulmaeroja esiin.
Vaikka kriisi- ja katastrofijutuissa on koeteltu uutisoinnin kohteiden yksityisyyden suojaa, niissä on myös pohdittu inhimillisten koettelemusten merkitystä yhteiskunnalle.
Iltapäivälehdet ovat viime vuosina vähentäneet suoranaisten politiikka-aiheiden käsittelyä. Toisaalta kansanedustajat ja julkkispoliitikot esiintyvät lehdissä vähintään yhtä taajaan kuin ennen. Aiheiden käsittelytapa on kuitenkin jutuissa nyt kevyempi, keskittyen politiikan ihmisten toimiin ja joskus työn ulkopuolisiinkin tekemisiin.
Talousaiheet sen sijaan ovat tutkimuksen mukaan tekemässä paluuta iltapäivälehtiin, ja niitä käsitellään kuluttajajuttujen muodossa.
Tutkimuksen on koonnut Ilta-Sanomissa työskentelevä toimittaja, yhteiskuntatieteiden maisteri Pasi Kivioja. Hanketta rahoitti Helsingin Sanomien säätiö.
Kommentit (10)
Niin, todellakin - juttua jauhetaan kuukausitolkulla verisillä yksityiskohdilla ja läheisten haastatteluilla. Media on osasyyllinen tämän kansan nykyiseen ahdistustilaan.
Toimitukset ovat niin kykenemättömiä kirjoittamaan positiivisista asioista, että esim. Iltalehti pitää palstaa lukijoiden lähettämistä mukavista tapahtumista.
Kauhajoen jälkeen tein päätöksen, etten pariin viikkoon avaa iltapäivälehtiä lainkaan, mässäilköön toimitus keskenään.
Ja jos kaikki tietäisivät mistä otsikossa puhutaan, jää kyseenalaiseksi kannattaako uutisoida ollenkaan... eihän se sitten olisi mikään uutinen?
Juuri näin! Facebookissa on muuten ryhmä "Iltapäivälehtiboikotti", joka ajaa tätä hyvää asiaa ja kehottaa laittamaan roskalehtirahat hyväntekeväisyyteen.
Taloussanomat on myös rommareiden oma lehti. Siellä saa kuka tahansa aukoa päätään rauhassa nimimerkin suojassa. Monet kerran jonkin jutun kommentit ovat suurimmaksi osaksi asiattomia. Ei niillä ole juuri mitään arvoa lukijoille. Korkeintaan samanmieliset saavat uskolleen vahvistusta ja loput nauraa tai itkeä, miten sen nyt ottaa.
Jokainen meistä joutuu jokaisella kauppareissullaan lukemaan nämä ikävät, isot otsikot. Eihän tuollaisen jatkuvan negatiivisen uutisoinnin vaikutus positiivinen ole kenenkään meistä. Tietenkään terveen aikuisen ihmisen mieli ei uutisoinnista järky, mutta ikävä fiilis tulee joka kerta. Lasten ja nuorten maailman kuvaan tuo mässäily vaikuttaa enemmän ja varmasti negatiivisesti.
Yleisesti en ymmärrä, etenkään nykyään, ihmisiä jotka ostavat iltapäivälehtiä. Samat juorut ja uutiset voi halutessaan lukea netistä. Syvempää painettua tietoa saa sitten ihan muista lehdistä.