Kiinassa auto saa uuden imagon
EPA/BARBARA WALTON
Harvaan tuotteeseen liittyy niin paljon stereotypioita kuin autoihin. Mercedes-Benz on eliitin menopeli ja BMW kantaa yllään it-ajan juppileimaa. Kiinassa automarkkina on kuitenkin vielä nuori ja stereotypiat elävät omaa elämäänsä, New York Times kirjoittaa.
Kiinassa automerkkeihin liittyvät stereotypiat eroavat paikoin selvästi suomalaisista mielikuvista. Esimerkiksi BMW on kiinalaisten mielestä koppavien ja vastuuttomien ihmisten menopeli. Juppi-imagosta ei ole tietoakaan.
Osaksi stereotypia johtuu kohusta, jonka kiinalainen BMW-kuski sai aikaan 2003. Nuori kuljettaja ajoi tahallaan pienituloisen miehen yli vain, koska tämä oli vahingossa kolhaissut hänen uutta BMW X5:taan.
BMW liitetään myös korruptioon, ja sama leima painaa myös Audia. Kumpikin auto on ollut hallinnon suosiossa, mutta erityisesti virkamiesautona tunnetaan Audi A6. New York Timesin mukaan se on hallinnon puolivirallinen valinta jo kolmatta vuosikymmentä.
Hallinnon suosio on tuonut A6:lle myös hyvää mainetta arvokkaana, valtaapitävien autona. Audikuskit paistattelevat tavallisten kansalaisten silmissä valtion suosiossa.
Suomessa Mercedes-Benz on merkki rahasta. Kiinassakin auto on kallis, mutta kuva sen käyttäjistä on kapeampi. Kun Suomessa ratin takaa voi löytää nuoren tai vanhan, on Mercedes-Benz Kiinassa eläkeläisten auto.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Kaikki automerkit eivät ole kärsineet kolhuja Kiinassa. General Motorsin Buick-brändi on yksi maan halutuimpia, trendikkäimpiä merkkejä. Työhevosen imagon karistaminen liki kolminkertaisti myynnin 2010.
Buickin nousun yhtenä syynä on historian hyödyntäminen tehokkaasti markkinoinnissa. Kiinan viimeinen keisari Pu Yi omisti kaksi Buickia, ja myös maan ensimmäinen presidentti ajoi Buickilla.
