Kirjaudu ▼
 

8 keinoa – näin hampurilaisketju koukuttaa sinut

Lehtikuva
8 keinoa – näin hampurilaisketju koukuttaa sinut
Suomalaiset sanovat haluavansa terveellistä, lisäaineetonta, kotimaista luomu- ja lähiruokaa. Samaan aikaan hampurilaiset käyvät hyvin kaupaksi, jopa niin hyvin, että uusia yrittäjiä riittää koko ajan markkinoille. Miksi hampurilaiset himottavat niin kovasti? Onko kyse pelkästään taitavasta markkinoinnista vai mistä? Katso millä keinoilla hampurilaisjätit koukuttavat sinut.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Australialainen hampurilaisketju keksi vekkulin markkinointikikan: huumeidenkäyttäjien asuntolan vieressä oleva ravintola jakoi lähialueelle ilmaiskyniä, jotka näyttivät verta sisältäviltä huumeruiskuilta. Myös ateriat noudattelivat teemaa: pihviruiske, sininen suoni, Courier Mail -lehti kertoi syyskuun lopulla. Viesti oli selvä: hampurilaiset koukuttavat tehokkaasti.

Näin mauttomia tempauksia ei Suomessa tai muualla Euroopassa ole totuttu näkemään suurilta hampurilaisketjuilta.

Terveellisen, luomu- ja lähiruuan paineessa hampurilaisketjut pikemminkin tekevät paljon töitä karistaakseen epämääräistä roskaruokamainetta. Silti nekin haluavat koukuttaa kuluttajan. Näillä keinoilla se onnistuu:

1. Huolella rakennettu markkinointi

Hampurilaisketjujen markkinointistrategioita suunnittelee valiojoukko kuluttajatutkimuksen ja markkinoinnin ammattilaisia ja useimmiten se myös näkyy. 

– Hampurilaisateriassa kyse ei ole pelkästään ruuasta. Markkinoinnissa pyritään välittämään tiettyä huolettomuutta ja rentoa elämäntyyliä. McDonald’s on vaalinut konseptejaan hyvin. Ne ovat muuttuneet nuorisoravintoloista perheravintoloiksi, jotka vastaavat nykyelämän kiireen haasteisiin ja huolehtivat vaikkapa lasten syntymäpäiväjuhlista, markkinoinnin professori Pirjo Laaksonen Vaasan yliopistosta sanoo. 
 
– Mainontaan otettiin jossain vaiheessa mukaan myös isovanhemmat, jotka ovat hyvin maksukykyinen kuluttajaryhmä.

Ajassa eläminen näkyy myös McDonald’s brändiuudistuksessa, joka on yhtiön historian suurin. Loisteputkivalot, valot, muovi ja neonvärit vaihtuvat pikkuhiljaa hillitympiin sävyihin ja puuhun. jonkinlaisessa slow food -hengessä yhtiö pyrkii houkuttelemaan istumaan pitempään ravintolassa ja saamaan myös varakkaampaa asiakaskuntaa uusilla aterioilla.

2. Koko kansan paikka

Erityisesti Yhdysvalloissa pikaruoka on köyhän väestön arkiruokaa. Suomessa ja muualla Euroopassa sosioekonominen jako ei ole ainakaan yhtä vahva. Hampurilaisravintoloissa käy kaksi kolmasosaa suomalaisista, kertoo Suomi syö 2010 -tutkimus.

– Talouden bruttotuloilla ei näytä olevan selvää vaikutusta hampurilaisravintoloissa käynteihin. Erot syntyvät pikemminkin perhevaiheesta. Näissä ravintoloissa käyminen sopii paremmin nuorten ja lapsiperheiden arkeen, Kuluttajatutkimuksen erikoistutkija Johanna Varjonen kertoo vielä julkaisemattomista tutkimustietoista.

– Hampurilaisravintoloissa käyminen on arkipäiväistynyt ja levinnyt koko kansan käyttäytymismalliksi. Samat ihmiset, jotka käyvät gourmet-ravintoloissa, nappaavat kiireessä hampurilaisaterian. Hampurilaisravintola ei aseta sosiaalisia rajoitteita, sinne voi tulla yksin tai porukassa, eikä tarvitse välittää pukeutumisesta, Laaksonen sanoo.

Hesburgerin mainokset ärsyttävät monia, mutta niissä voi myös nähdä antimainosmaista kiiltokuvamainonnan irvailua. Se vetoaa verkkareissa elävään perusäijätyyppiin – suurimpaan pikaruuan käyttäjäryhmään – ja on ketjun luojan Heikki Salmelan käsialaa.

Hesburger on vuosia luottanut yksinkertaiseen viestiin: Osta hampurilainen, se on halpa. Brändiä ei kiilloteta hienoilla kampanjoilla, vaan junttihuumoria viljelevät spotit menevät ruutuun. 

3. Helppo vaihtoehto lapsiperheille

Lapsiperheet ovat suurin asiakasryhmä nuorten jälkeen. Kuluttajatutkimuksen Varjosen mukaan lapsiperheet syövät niissä suhteellisesti hieman enemmän, kun taas pariskunnat ja yksin asuvat vähemmän.

Hampurilaisravintola edustaa jonkinlaista kodin ja ulkona syömisen välimuotoa, jonne voi mennä verkkareissa välittämättä etiketeistä tai lasten sottaamisesta.

– Kun perheissä ollaan väsyneitä, annetaan helposti lupa olla tekemättä ruokaa, Vaasan yliopiston professori Laaksonen sanoo.

– Käytännön havaintona olen pannut merkille, että erityisesti kauppakeskusten hampurilaispaikoissa lapsiperheitä näkee paljon, terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Marja-Leena Ovaskainen sanoo.

– Suosio liittyy nimenomaan tähän nopean elämisen rytmiin, se on avainkysymys. Vastareaktio, jota itse edustan olisi, että lapsille tarjotaan oikeita ruokailukulttuurin elämyksiä eikä vain mätetä energiaa.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Silti Ovaskainen pitää noin kahta hampurilaisateriaa kuukaudessa täysin sallittuna paheena, jolla ei ole ravitsemuksellista haittaa, jos muuten syö terveellisesti.

4. Hampurilainen on vain niin hyvää

Hampurilaisen himo iskee suurimpaan osaa ihmisiä silloin tällöin, vaikka moni kuvaa oloaan aterian jälkeen huonoksi.

– Hampurilainen on niin monipuolinen makujen suhteen – on leipää, pihvi, majoneesia ja tomaattia ja sitten ranskalaiset. Se on tietynlainen kokonaisvaltainen makuelämys. Ei tule niin sanottua makuspesifiä kylläisyyttä niin nopeasti, kun syö vähän kaikkea, siksi hampurilaisateriat voivat olla suuriakin, THL:n tutkija Anni Helldán arvelee.

5. Ristiriitaisuus tyypillistä kuluttajalle

Ruuan terveellisyydestä tulvii paljon ristiriitaista tietoa.

 – Onko se rasva nyt epäterveellistä vai ei. Ihmiset eivät itedä mitä uskoa ja väsyvät. Tietty ristiriitaisuus on myös nykyajan ihmisen tapa toimia, käytämme poikkeamia, joissa sallitaan retkahdukset normaalista. Hampurilaisaterioihin liittyy tietty palkitsemisen ajatus. Meillä on tiettyjä ruoka-asenteisiin liittyviä ”ohjelmia”, jotka voi kääntää pois päältä tarvittaessa, Laaksonen kertoo.

6. Heikoimmat sortuvat

Hampurilaiset houkuttavat ja koukuttavat erityisesti kahta ryhmää: lapsia ja niin sanottuja kontrolloimattomasti syöjiä. Heillä tarkoitetaan ihmisiä, jotka eivät osaa syödä säännnöllisesti  ja sortuvat helposti ylensyöntiin. Helsingin yliopiston aistitutkimuksissa on osoitettu yhteys kontrolloimattomasti syöjien ja suolaisen ja rasvaisen himolla.

Lapset eivät myöskään osaa vielä hallita syömistään. Lapsi vaatii ruokaa tässä ja heti.

Monissa perheissä lapset ovat pahasti koukussa hampurilaisiin. Niitä ostetaan tappeluiden välttämiseksi tai että lapsi ”söisi edes jotain”. Tutkijat ovat panneet merkille, että lapset määräävät yllättävän paljon perheiden ruokatottumuksia.

7. Taantuma iskee, hampurilaiset myyvät

Yleensä on ollut niin, että talouden laskusuhdanteessa hampurilaisravintoloilla menee paremmin kuin muilla, koska niiden hinnat ovat niin alhaiset. Ainakin näin kävi 2008 taantumassa, myös kansainvälisesti, Kuluttajatutkimuskeskuksen Varjonen sanoo.  

8. Osta hampurilainen, teet hyvää

Hyväntekeväisyys on nykypäivänä jokaisen itseään kunnioittavan yrityksen markkinointivaltteja. Laaksonen näkee myös tämän erääksi keinoksi vaikuttaa kuluttajaan.

Esimerkiksi McDonald's on jo pitkään pyörittänyt eri maissa toimivia Ronald McDonald -lastentalosäätiöitä, joka majoittavat lastensairaaloiden asiakasperheitä. Suomessa talo sijaitsee Helsingin Meilahdessa.

Hesburger puolestaan kantaa kortensa kekoon tukemalla Saaristomeren suojelurahaston toimintaa, mutta se ei käytä ”hyväntekeväisyyskorttia” yhtä näkyvästi.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (186)


Anonyymi
1. Ihmisten himo rasvaiseen, suolaiseen ruokaan.
2. Laiskuus.
Anonyymi: Koukutus 22.10.2011 10:57

Anonyymi
En ole koskaan ymmärtänyt sitä, että hampurilainen on epäterveellinen.Kun pihvissä ei ole paljoa rasvaa eikä kemikaaleja, niin se on ihan perusruokaa: vehnäleipää,lihaa,lihajalostetta, tomaattia, kurkkua,sipulia,salaattia - majoneesi on rasvaista, mutta sitä ei tarvitse olla paljon.
Anonyymi: Axelson 22.10.2011 11:01

Anonyymi
Monen mielestä makaronilaatikko on tavallista terveellistä kotiruokaa, vaikka tosiasiassa valkoisesta makaronista tehty makaronilaatikko on ravintoarvoltaan samaa luokkaa hampurilaisen kanssa, jos salaatit jätetään pois. Perunakaan ei kovin kummoista ravintoa ole. Kuten tuossa joku eka sivulla sanoikin hampurilainenhan on leipää, pihvi ja salaattia. Jännää, että jos kotona syö leipää, pihvin ja salaattia, se on terveellistä, mutta jos ne syödään kerroksina, se onkin epäterveellistä. Tosin vaalea leipä, no aika suosittua sekin näkyy olevan.
Anonyymi: Nimetön 22.10.2011 11:01

Anonyymi
Nää mäkkärin + hesen hampurilaiset, jos majoneesin, limun ja ranskisket jättää pois, ovat yhtä lihottavia kuin aamiaissämpylät. Sen verran vähän niissä on syömistä. Itse syön joskus pari kertaa vuodessa sen hesen hampurilaisen, jossain kaupunkireissussa. Se on halpa, ei ole liian suuri pienell naiselle ja saa nopeasti. Ranskalaiset ovat pahoja.
Anonyymi: Nimetön 22.10.2011 11:04

Anonyymi
Kyse on vaarallisista ruuan lisäaineista, jotka manipuloivat aivojen makukeskusta, addiktoivat ja saavat huononkin ruuan maistumaan hyvältä. Samalla uhri tulee vetäneeksi sisuksiinsa teurasjätteen ja pullan lisäksi transfat-öljyä ja kemikaaleja. Kuulostaako hyvältä? Vähintään yhtä terveellistä kuin tupakka ja huumeet, jotka nekin koukuttavat ja muuttavat muodottomiksi läskikasoiksi.Kyllähän nyt hampurilainen on terveellisempi kuin joku susip-ska eines tai makkara jossa 0-15% lihaa ja sekin "koneellisesti erotettua" eli sitä entistä teurasjätettä...Ja ei, minä en ole vuosiin edes syönyt hampurilaisia, teen ruokani ihan alusta loppuun itse, mutta kyllä minä seuraan sen verran että terveellisempiä vaihtoehtoja tuola purilais puolella on kuin noissa roskaeineksissä...


Makkaroissa on 20-90% lihaa, ja koneellisesti erotettu ei ole teurasjätettä. Makkaran idea on se, että siihen käytetään mahdollisimman paljon eläimen osia - ei se tee siitä epäterveellistä; nitraatit, fosfaatit ja muut kylläkin, sekä rasvapitoisuus: 20-40%
Anonyymi: Axelson 22.10.2011 11:10

Anonyymi
Natriumglutamaattia

Ei ole sama kuin monosodiumglutamaatti vaikka niin yritätkin väittää ja niiden pitoisuudet elintarvikkeissa ovat aivan eri kertaluokkaa kuin roskaruuassa, johon sitä lisätään roppakaupalla jälkikäteen...


Sodium on natrium englanniksi. Kyse on samasta aineesta.
Anonyymi: Korppi 22.10.2011 11:14

Anonyymi
Ironista tässä Hesen "osta hampurilainen, se on halpa" on erityisesti se, että Hese ei todellakaan ole halpa hampurilaispaikka.

Perheen ateriat Hese vs. McDonalds - kympin hintaero.

Lisäksi Hesen ranskalaiset perunat jaksavat naurattaa. "isot" ranskalaiset tungetaan samaan pieneen pussiin, siten että puolet ranskalaisista on ulkona pussista. Siten se näyttää isommalta, mutta puntarilla ranskalaiset ovat ehkä 50% Mäkin isojen ranskalaisten määrästä.

Tutkikaa itse.
Anonyymi: Phogert, H. 22.10.2011 11:15

Anonyymi
Natriumglutamaattia

Ei ole sama kuin monosodiumglutamaatti vaikka niin yritätkin väittää ja niiden pitoisuudet elintarvikkeissa ovat aivan eri kertaluokkaa kuin roskaruuassa, johon sitä lisätään roppakaupalla jälkikäteen...

Sodium on natrium englanniksi. Kyse on samasta aineesta.


Mäkki ei käytä enää nykyään natriumglutamaattia Suomessa. Näin olen kuullut..
Anonyymi: McDonaldsin markkino 22.10.2011 11:16

Anonyymi
Hampurilaisravintola on monille nuorille sosiaalinen ympäristö, jossa tapaa muita samanikäisiä.
Anonyymi: dins 22.10.2011 11:21

Anonyymi
Lapsesta asti syöty hampurilaisaterioita ja hyvää on! Aikuisena voi syödä sitä, mikä maistuu hyvältä ja niin paljon kuin haluaa.
Anonyymi: Ronald McDonald 22.10.2011 11:21
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti Yöaikaan lähetetyt kommentit päätyvät toimituksen tarkistettavaksi. Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään seuraavan päivän aikana. Muina aikoina viestit ovat jälkimoderoinnissa.
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä