Nettilörppö pomo on vaaraksi kaikille

Yhteisö- ja verkkoviestinnän turva-asiantuntijat ovat jo monen vuoden ajan varoitelleet, että suomalaiset yritysammattilaiset ja porhot paljastelevat itsestään netissä aivan liikaa.

Äskettäin julkaistun tutkimuksen mukaan suomalaispäättäjät käyttävät tänä keväänä jo 10 tuntia kuussa enemmän aikaa sosiaalisen median selailuun kuin esimerkiksi viime vuonna.

Pomoporras päivittää aktiivisesti esimerkiksi Facebookia ja LinkedIn'iä, koska ne nähdään markkinointi- tai uranedistämiskanavina.

Yltiöverkostuneita päättäjiä löytää myös harrastekerhojen, yhteiskunnallisten järjestöjen ja poliittisten yhdistysten sivuilta, tai väittelemässä blogipalstoilla.

Nokialla digital marketing managerina työskentelevän yhteisöviestinnän tutkijan Jussi-Pekka Erkkolan mukaan sosiaalisesta mediasta onkin tullut tiedonkaivelijoiden taivas.

– Vaikka yhdessä palvelussa ei antaisikaan kaikkia tietoja itsestään, oikean nimen, eri käyttäjätunnuksia ja verkkopseudonyymejä yhdistelemällä yksilöstä voidaan kaivaa yllättävän paljon tietoa ihan perushakukoneilla, hän sanoo.

Jos oma työsi on oikeasti riskialtista tai työpaikalta on kauttasi pääsy konnia kiinnostaviin arvokkaisiin salaisuuksiin, löperö verkkoyhteisöissä pyöriminen on vaikeuksien kerjäämistä.

– Ei auta, vaikka pitää kännykkänumeroa tai osoitetietoja salaisina, jos samat tiedot jakelee kavereille tai kaverin kavereille Facebookin kautta, sanoo eräskin verkkorikollisuutta tutkiva poliisi.

Kaverit, puoliso ja lapset
paljastavat loput tiedot

Osa suomalaisvaikuttajista pitää ilmeisesti yhä verkkoa jotenkin ulkopuolisena maailmana, henkisenä ruotsinlaivana missä voi tehdä mitä tahansa sellaista mitä ei livetilanteessa uskaltaisi.

Tällaisesta ajattelutavasta kielivät muun muassa tämän kevään poliitikkojen sähköpostikohut.

– Pitää muistaa, että kaikki netissä tapahtunut on tiiviisti linkittynyt verkon ulkopuolisiin tapahtumiin, sanoo Erkkola.

Verkkoyhteisöistä voi halutessaan poimia jopa tuttavien ajantasaisia olinpaikkatietoja.

Jatkuvasti Facebook-statustaan päivittävä kertoo avoimesti sadoille ihmisille, milloin on matkoilla tai muuten poissa kotoa.

Vaikka itse huolehtisikin verkkoturvallisuudestaan, kaverit, puoliso ja lapset voivat hoitaa paljastelupuolen vieläkin avoimemmin.

Heidän statuksiensa, twitteröinnin tai jaikuilun kautta etevä konna saa suhteellisen vaivattomasti kuvan siitä, milloin pomon tai kollegan asunto on tyhjillään vaikkapa murtokeikkaa varten.

Identiteettivarkaudet ovat myös lisääntymässä: toisena henkilönä esiintyvä voi haluta operoida väärän nimen ja tietojen turvin niin uhkapelisaiteilla kuin järjestellä itselleen pikavippejäkin.

Myös kiusanteon, oman tai perheenjäsenten uhkailun ja verkkovainoamisen mahdollisuudet ovat rajattomat.

Googleta itseäsi
tarpeeksi usein

Verkkoyhteisöjä ei silti tarvitse alkaa vainoharhaisesti vältellä. Niin kuin muitakin huvituksia, myös näitä voi käyttää turvallisesti ja ammatillisesti oikein. Kunhan muistaa perussäännöt.

– Älä julkaise informaatiota, jota et haluaisi muiden ihmisten tietävän itsestäsi. Selvitä ja seuraa säännöllisesti, mitä tietoja sinusta on verkossa, Jussi-Pekka Erkkola neuvoo.

Googlettaminenkin riittää tällaiseen perusseurantaan.

Omien, verkossa leviämään päässeiden tietojen takaisin saanti on käytännössä mahdotonta. Varmin keino estää yksityisyysvuodot on jättää ne alun alkaenkin tekemättä.

Verkkosivujen tai -palvelujen ylläpitäjiä voi toki yrittää pyytää poistamaan väärät tiedot, jos sellaisia löytää.

Sosiaalisessa mediassa kaverit kannattaa valita tarkasti. Ja suodattaa vieläkin tarkemmin, mitä he näkevät sivultasi.

– Pidä mielessä, keiden haluat näkevän kaverisuhteesi, omat tietosi ja muun sisällön. Näiden näkymistä voi yleensä säädellä eri tavalla eri ihmisille, Erkkola muistuttaa.