Syvän Kurkun jäähyväiset

Rakas lukija,

en voi väittää olevani mikään innokas penkkiurheilija, eikä varsinkaan tasamaahiihdon seuraaminen kuulu lempiharrastuksiini. Mutta totta kai minäkin olen kuullut Juha "Mietaa" Miedon häviöstä yhdellä sekunnin sadasosalla Ruotsin Thomas "En rikitig karbas" Wassbergille Lake Placidin talviolympialaisissa sukupolvi sitten.

Nyt tiedän miltä Miedosta tuntui.

Täyden vuoden olen kirjoittanut kolumneja sydänverellä itseäni säästämättä, vastaillut teidän lähettämäänne fanipostiin ja jännittänyt montako peukkua annatte tällä viikolla. Ja sitten päätoimittaja kertoo riemuissaan minulle, että olen tullut jossakin MTL:n järjestämässä Kultasulka-kirjoituskilpailussa hopealle. Hopealle! Anna mun kaikki kestää.

Ihan eka palkintoni

En ihan tarkkaan tiedä, mikä on Markus "aina-kaikessa-mukana" Leikolan luotsaaman MTL:n olemisen oikeutus ja tekeekö se mitään merkittävää markkinointialalla. Mainosporukka on aina ollut yliperso palkinnoille. Mutta hopean jakaminen lajissa, jossa suoritusta ei mitata edes sadasosasekunneilla, millimetreillä tai muilla absoluuttisilla suureilla on päätöntä kuin kanan lento.

Palkinto on kuitenkin palkinto, ja tämä oli kirjallisen urani ensimmäinen. Isoäitini aina neuvoi lopettamaan, kun on voitolla, ja niin aion tehdä.

Tässä se sitten on, viimeinen kolumnini.

Vuosi tuli täyteen ja hauskaa oli, mutta ei näillä hommilla vaurastu. Se paljon puhuttu palkankorotuskin jäi saamatta kun fanimaileja tuli hiukan vajaat tavoitteena olleet 50 – vaikka peukkuja annoittekin kahdelle viimeiselle kolumnille huikeat kolmisen sataa. Olette te aika laiskoja kirjoittamaan.

Profeetta puhuu

Mutta innokkaita arvailemaan. Mömmön keskustelupalstalla minun henkilöllisyyttäni on arvailtu tähän mennessä peräti 45 lukijan voimin. Sen verran voin avittaa, ettei kukaan arvailija ollut edes lähellä.

Ainahan on mahdollista, että minä ja päätoimittaja viemme tämän järkyttävän salaisuuden mukanamme hautaan.

Näin viimeisen kolumnin kunniaksi heitän joitakin ennustuksia, jotka ennen kaikkea osoittavat että vuoden kolumnien kirjoittamisella ei saa minkäänlaista muutosta aikaan. Tässä tulee:

• Lama jatkuu ja suomalaiset markkinoijat pienentävät budjettejaan.

• Kansainväliset markkinoijat taas eivät pienennä ja voittavat markkinaosuutta. Kun nousu alkaa, nämä kansainväliset toimijat ostavat loputkin suomalaiset yritykset pois kärsimästä.

• Mainostoimistot ovat jatkossakin hätää kärsimässä. Seuraava yt-kierros isoissa toimistoissa käynnistyy viimeistään syksyllä. Konkurssejakin tulee.

• Toimistoista irtisanotut perustavat uusia toimistoja tai myyvät omaa työpanostaan freelancereina "halvalla".

• Puolen vuoden päästä kukaan ei muista mitä olen kirjoittanut. Paitsi isukki, kiitos Sinulle.

Mutta täällä minä jossain olen ja tarkkailen teitä. Palaan ehkä kun vähiten odotatte.

Eikä tunnu muuten edes haikealta.

Rakkain terveisin,
Syvä Kurkku
syv.kurkku@gmail.com

PS.
Vanhoja kolumnejani kannattaa aina lukea, ne eivät vanhene. Aloita vaikka ihka ensimmäisestä, se on keräilyharvinaisuus. Siinä jo vuosi sitten kerroin Marco Mäkisen etsivän MARKille uutta toimitusjohtajaa, jota ei ole vieläkään löytynyt. Ilmeisesti Marcolla on ollut töissä muita kiireitä.

PS2.
Johonkin pitää lopettaa. Olkoon sitten vaikka tähän.