Rakas lukijani,
tässäpä kova pähkinä jokaisen markkinoijan mietittäväksi: Mitäs tekisit jos jonakin päivänä äkkiarvaamatta kuulisit että eduskunnassa on säädetty laki, joka yksiselitteisesti kieltää tuotteesi näkymisen kaupan hyllyssä?
Eikä siinä vielä kaikki – et saisi myöskään mainostaa tuotettasi missään mediassa.
Saisit kyllä edelleen jatkaa tuotteesi valmistamista ja myymistä ja kuluttajat saisivat aivan vapaasti käyttää sitä. Vain tuotteen markkinointi olisi kielletty.
Vaatisi aikamoista kekseliäisyyttä saada tuotteellesi kysyntää ja voittaa markkinaosuutta, eikö vain?
Eduskunnalla pitäisi tietysti olla aika hyvät perustelut päätökselleen. Jos jatketaan samaa ajatusleikkiä niin voitaisiin esimerkiksi ajatella että tuotteesi aiheuttaa päivittäin onnettomuuksia, joissa sen käyttäjät vammautuvat pysyvästi ja vaikeasti. Vaikkapa niin että heiltä irtoaa oikean käden keskisormi.
Plopsis vaan.
Ja kun tuotettasi on ehditty myydä ja käyttää jo aika monta vuotta, niin katukuvassa näkyy silmiinpistävän paljon yhdeksänsormisia. Ja sinunkin sukujuhlissasi olisi jo muutama, joilta olisi keskisormi lähtenyt autuaammille metsästysmaille. Eräille tuntemilleni autoilijoille tämä olisi selkeä etu, ei tulisi näytettyä kansainvälisiä käsimerkkejä yhtä useasti.
Joillakin
pokkaa riittää
Vaatii aikamoista kylmäpäisyyttä jatkaa ihan pokkana tuotteen valmistamista ja myymistä – markkinoinnista puhumattakaan – jos kiellon syynä on se että tuote on havaittu myrkylliseksi.
Niin myrkylliseksi, että se sairastuttaa ja tappaa tuhansittain ihmisiä joka vuosi. Jokainen kohtalaisella järjellä ja omallatunnolla varustettu markkinoija kyseenalaistaisi eduskunnan harkintakyvyn, eiköhän noin vaarallisen tuotteen valmistaminen ja myyminen pitäisi kieltää ihan kokonaan?
Ja kuitenkin tupakkaa saa edelleen myydä ja käyttää melko vapaasti.
Juu mutta, parkuu joku loukkaantunut diletantti, tupakointi on nykyisin kielletty esimerkiksi ravintoloissa. Isukkikin nurisee aina ettei enää saa röyhytellä sikariaan Palace Gourmetissa illallisen päätteeksi. Ja ihan hyvä ettei saa.
Nyt on poru noussut siitä että tupakoinnin näyttäminen elokuvissa ja kenties jopa lehtikuvissa kiellettäisiin. Minusta aihetta poruun on korkeintaan Aki "Twist" Kaurismäellä. Hänen elokuviensa repliikkien määrä varmaan tuplaantuu. Akihan itse kai sanoi joskus että suostuisi tekemään mainontaa ainoastaan tupakalle.
Ja myös ihan fiksuina pidetyt päätoimittajatkin ovat heittäytyneet puolustamaan tupakoinnin näkymistä lehtiensä palstoilla.
Puutteessa
ei synny ideoita
Keskiviikkoiltaisin tulee Neloselta yksi suosikkisarjoistani, Mad Men. Siinä näytetään kuinka 60-luvun amerikkalaisissa mainostoimistoissa tupakka kärysi ja viski virtasi pitkin päivää. Seksuaalinen häirintä oli vapaata ja tuotti toivottua tulosta – ja tietysti kuolemattomat mainosideat lensivät ilmassa. Sarjassa useimmat niistä synnyttää pitkä, tumma ja komea luova johtaja Donald "amerikanerkkomannila" Draper. Puku päällä ja kravatti kaulassa.
On melkein pakko epäillä että tupakkateollisuus on tukenut sarjan tuottamista, vaan milläpä todistat.
En osaa edes arvailla minkä hyödykkeen puute on aiheuttanut suomalaisen mainonnan nykyisen alennustilan – tupakan, viskin, seksin vai kravatin. Onnistuneisiin mainosideoihin joka tapauksessa törmää todella harvoin. Viimeksi sain ahaa-elämyksen joskus yli vuosi sitten kun kauppakeskuksessa pääsin makaamaan vaalenpunaiseen ruumisarkkuun.
Ai, mikäkö oli mainostettava tuote? No, tupakanvastaisuus tietysti. Ironista?
Useimpien yritysten tuotteet käyvät läpi rankat testit ja sertifioinnit ennen markkinoille laskemista. Jos niistä löydetään pieninkään epäterveellinen tai vaarallinen aine tai osa, niin markkinoille ei ole pääsyä. Niin sen pitää ollakin. Myös vanhojen tuotteiden kohdalla.
Tai no, kyllä shamppanjaa ja viiniä saa minun puolestani jatkossakin myydä.
Melkein ehdottomin terveisin,
Syvä Kurkku
syv.kurkku@gmail.com
PS.
Kiitos viime kolumnini jäljiltä tulleesta runsaasta palautteesta. Vaikuttaa siltä, että muillakin on huonoja kokemuksia Finnairin Plus-kortista. Eräs palautteen antaja oli tosin närkästynyt siitä, että kolumnin yhden linkin takaa löytyi nuorisolle sopimatonta materiaalia. Pahoittelen – mutta aion jatkaa samalla linjalla kunnes tätä kolumnia pörssikurssinsa nousemisen toivossa julkaiseva Sanoma-konserni sen kieltää. Klikatkaa niitä linkkejä, koskaan ei tiedä mitä opettavaista sieltä putkahtaa.
PS2.
Aika epätoivoista alkaa meno olla mainosalalla. Viimeisimmän Mömmön mukaan huonosti menevän Taivaan myymisestä turkulaiselle toimistolle oli neuvoteltu pitkään ja hartaasti. Neuvottelut sitten kuitenkin kariutuivat – ilmeisesti kieliongelmiin.
PS3. Syvä Kurkku lomailee ensi viikon.
Syvä Kurkku on markkinointi-, media- ja mainosalaa tiiviisti seuraava femme fatale, jonka vakituinen työpaikka on suuren suomalaisen kulutustavaramarkkinoijan palveluksessa. Hän kirjoittaa häveliäästi nimimerkin takaa, mutta siihen häveliäisyys sitten loppuukin. Syvä Kurkku ei säästele mielipiteitään eikä peittele sympatioitaan tai antipatioitaan. Hän kertoo kirjoituksissaan asioista ja henkilöistä oikeilla nimillä ja tuo julki sen, minkä kaikki asiaa syvällisesti tuntevat jo tiesivätkin, mutta jota kukaan ei kehdannut sanoa ääneen.

















