Louis Vuitton vihkii suomalaiset luksukseen
Louis Vuittonin ensimmäinen liike Suomessa avaa hulppean korkeat ovensa yleisölle lauantaina Pohjoisesplanadin ja Mikonkadun kulmassa Helsingissä. Sijainti on kaiken avain, sillä se määräsi hetken, jolloin yhtiö lopulta aloitti Suomessa.
– Olemme etsineet sopivaa paikkaa aggressiivisesti viiden vuoden ajan, yhtiön Euroopan-johtaja Jean-Marc Gallot kertoo Taloussanomille.
Yhtiön tapana on selvittää tarkkaan, mitkä paikat ovat kussakin kaupungissa juuri ne oikeat.
– Kävi ilmi, että paikka on Esplanadi, Gallot kertoo.
Seuraavaksi piti löytää oikeanlainen rakennus, sillä Gallot’n mukaan esimerkiksi jokin 60- tai 70-luvun talo tuottaisi helposti pettymyksen asiakkaalle. Kun sopiva paikka löytyi, täytyi vielä odottaa edellisen vuokralaisen vuokrasopimuksen päättymistä.
- Perustettu 1854.
- Ensimmäinen tasakantinen matka-arkku myyntiin 1858.
- Louis Vuitton ja Moët Hennessy yhdistyvät 1987.
- Bernard Arnault siirtyy konsernin johtoon 1989.
- Marc Jacobs taiteelliseksi johtajaksi 1997.
- LVMH-konserni tuottaa laukkujen ja asusteiden lisäksi mm. samppanjaa, kosmetiikkaa, kelloja ja koruja.
Miksi kannattaa tulla Suomeen, joka on kuitenkin varsin pieni maa?
– Huomasimme, että suomalaiset olivat merkittävä asiakasryhmä muualla Euroopassa. Päättelimme siitä, että aika on kypsä omalle liikkeelle Suomessa.
Ruotsissa ja Tanskassa Vuittonilla on ollut liikkeet jo pidempään ja Norjassakin parin vuoden ajan.
Gallot’n mukaan uusien markkinoiden avaamisessa toki katsotaan väestöpohjaa ja maan talouden kehitystä. Hän väittää, että yhtiö käyttää kuitenkin markkinatutkimusten lisäksi paljon myös intuitiota, kun se nuuhkii sopivia markkinoita.
Seuraavaksi liikkeet avataan Bukarestissa, Romaniassa sekä Lähi-idässä Qatarissa ja Bahrainissa.
Tähän mennessä suurimpien luksusbrändien omia liikkeitä ei ole Helsingissä juuri nähty. Gallot uskoo Vuittonin hyötyvän pioneeriasemasta, vaikka siihen liittyy omat riskinsä.
– Onhan se mukavaa, koska vielä ei ole kilpailua. Olemme ylpeitä siitä, että olemme pioneereja.
Gallot lisää kuitenkin heti perään yritysjohtajien vakiofraasin, että mitä enemmän kilpailua, sen parempi.
– Luulenpa, että muutaman vuoden päästä täällä on muitakin.
Hänen mukaansa yleensä käy niin, että kun yksi menee jollekin markkina-alueelle, muut alkavat tulla perässä. Gallot kertoo toivovansa, että suomalaiset oppisivat luksusliikkeiden asiakkaiksi, mikä paisuttaisi pikku hiljaa koko bisnestä.
1800-luvulla ensimmäisen matka-arkkunsa valmistanut yhtiö tunnetaan vielä nykyäänkin laukuistaan. Valikoima on kuitenkin laajentunut koko ajan ja Helsingissäkin on myynnissä niin vöitä, solmioita, kenkiä kuin aurinkolasejakin.
Gallot mainostaa, että Vuitton-tuotteen omistajaksi voi päästä 100–200 eurolla. Enimmillään hinnat nousevat tuhansiin euroihin.
Rahoituskriisin aiheuttama talouden epävarmuus ei huolestuta Gallot’ta.
– Meillä on toimintaa eri puolilla maailmaa, mikä tasapainottaa tilannetta. Yhdysvallat on haasteellinen tulevina vuosina, mutta teemme siellä edelleen hyvää bisnestä.
Erityisen lupaavaa kasvu on Aasiassa, ja yhtiö avasikin vastikään toiseksi suurimman liikkeensä Hongkongiin.
Louis Vuittonin taustalla on maailman suurin luksustuotteita valmistava yhtiö LVMH Moët Hennessy Louis Vuitton, jonka liikevaihto oli viime vuonna 16,5 miljardia euroa.
Liikevaihto kasvoi edellisvuoteen verrattuna 13 prosenttia, jos ei oteta huomioon valuuttakurssien muutoksia. Dollarin heikkouden takia kasvu jäi 8 prosenttiin. Yhtiön jatkuvien liiketoimintojen tulos kasvoi 12 prosenttia 3,5 miljardiin euroon.
Alkuvuoden tilanteesta ei ole vielä tietoja, koska yhtiö julkistaa ensimmäisen neljänneksen tuloksensa 16. huhtikuuta.




















Kommentit (23)
Mutta kyllähän ruokakin muuttuu "luksukseksi", kun hinnat vaan kasvaa tarpeeksi korkealle. Ei siihen muuta tarvita.
hintatason tavaroiden hinnankorotukset onnistuisivat.
Kunnon kenkien hintataso on 10-50 euroa maksimissaan, niin ja kirpparikengät 2-5 euroa.
iHinnottelupsykologia on ammattimaista suomen kauppiailla kaikessa.
Firma kuluu LVMH konserniin, ei ole perheen kanssa enään paljon tekemistä
Kommentti kertoo siis enemmän sen kirjoittajasta kun "tästäkin tarinasta"