Lindén ei lupaa teräväpiirtoa vielä vuonna 2010

Kun analogisten kanavien taajuudet vuonna 2010 saadaan uuteen käyttöön, teräväpiirto-tv ei ole ensimmäisenä nauttimassa vapautuvista taajuuksista. Ei edes toisena.
Viestintäministeri Suvi Lindénin mukaan edelle tärkeyslistalla menee nykyinen digiverkko. Se ei vielä toimi kaikkialla maassa, eikä täysin ongelmitta missään.
– Olemme luvanneet, että digitaalinen kuva tulee kunnolla kaikkiin suomalaiskoteihin, ja se on huolehdittava ensin loppuun, Lindén huomauttaa.
– Esimerkiksi liikkuva urheilukuva vaatii enemmän taajuutta kuin seisova kuva, eikä nykyinen kapasiteetti tahdo siihen vielä ihan riittää. Katsotaan, josko siihen saataisiin taajuuksia.
Teräväpiirto joutuu myös käymään uudenlaista kilpaa mobiiliviestinnän kanssa. Viime vuosina voimakkaasti lisäpalveluita kehittänyt matkaviestintä tarvitsee runsaasti lisää kapasiteettia.
Lindénin mukaan "kasvava kaksisuuntainen mobiiliverkko on kasvattanut paineita silläkin puolella".
– Kieltämättä meillä ministeriössä käy ovi tiuhaan tahtiin, kun erilaiset toimijat käyvät esittämässä omia tarpeitaan.
Aikaisemmin vain televisiopalveluille varattu kapasiteetti vapautuu vuoden 2010 jälkeen myös mobiiliviestinnän käytettäväksi.
Lindén huomauttaa, että Ruotsissa taajuuksia on varattu sekä mobiiliviestinnälle että teräväpiirtotekniikalle.
– Haluamme hyvällä sääntelyllä huolehtia, että elinkelpoisia yrityksiä on kummallakin toimialalla, Lindén muotoilee.
Lindénin käsitys aikatauluista on lähempänä Yleisradiota kuin Nelosta. Yleisradio on ilmoittanut odottavansa ainakin vuoteen 2016, kun taas Nelonen aloittaisi teräväpiirtolähetykset valtakunnan verkossa vaikka heti.
– Veikkaan, että vuosi 2016 on Jungnerillakin hatusta vedetty. On vaikea arvata, mikä tekninen tilanne on esimerkiksi 2012.
– Mutta kyllä kuluttajat voivat luottaa kirkkaasti siihen, että nykyiset digiboksit ehtivät kulua loppuun, ennen kuin uutta tekniikkaa tarvitaan. Näin, jos ajatellaan, että boksit kestävät sen kuusi, seitsemän vuotta nykyään, Lindén sanoo.
Lindén vahvistaa, että vuosi 2010 ei tuo teräväpiirtoa maanpäälliseen televisioverkkoon. Nykyiset digitaaliset toimiluvat vanhenevat samana vuonna, ja ne jaetaan ensin uudestaan.
– Sitä on vaikea sanoa, koska hd-lupia jaettaisiin.
Liikenne- ja viestintäministeriöltä on kaivattu suunnitelmaa teräväpiirtotekniikan käyttöönotossa Suomessa.
Lindénin mukaan viestintävirasto selvittää parhaillaan Suomen "taajuuspolittisia" vaihtoehtoja. Selvityksen pitäisi valmistuvan kevään aikana.
– Sen jälkeen ovat vuorossa keskustelut alan toimijoiden kanssa.
– Hd-tekniikkaa on paljon markkinoilla. Mutta kun puhutaan tv-lähetyksistä, vierähtää jokin hetki, ennen kuin oikea tekniika on käytössä. Nyt kun standardointikysymyskin on auki Euroopan tasolla, ei ole kiirettä.
EU-tasolla on lähivuosina tekeillä yhteinen sopimus teräväpiirtostandardista.
– Veikkaisin myös, että hd-lähetysten harrastajajoukko on myös vähäinen. Näin myös markkinat ja mainosmarkat ovat sillä puolella vielä vähäisiä, Lindén viittaa vasta muutaman tuhannen hd-virittimen myyntimäärään.

















Kommentit (24)
Sanoin yhdelle perheelle, että tuskinpa kannattaa ostaa vielä pariin vuoteen. tekniikka kehittyy huimaa vauhtia ja nyt 2000 euroa maksavan TV:n saa vuoden päästä 500 eurolla. Kahden vuoden päästä on jo ihan uutta tekniikkaakin tarjolla ja entistä halvemmalla.
Itse olen siirtynyt TV:n SD mössöstä omaan HD tarjontaan blurayn ja webin kautta, saa ainakin jotain vastinetta uudelle tekniikalle.
Lindenin logiikalla HD lähetyksiä ei tule koskaan, koska harrastajajoukko on niin vähäinen, koska lähetyksiä ei ole...
Jospa ministeri kävisi itse toteamassa TV-kaupassa tilanteen: kaupan on käytännössä vain teräväpiirtovastaanottimia. Muutamassa vuodessa valtaosa vastaanottimista on sellaisia.
Vuosi 2016 näyttää olevan vain sopivan kaukainen aikaraja, johon mennessä kaikki televisiotaajuudet on ehditty jakaa parempiin suihin. Sitten voidaankin todeta kansalle, että "Ikävä kyllä, teräväpiirrolle ei olekaan enää taajuuksia, ei voi mitään". HD-lähetykset vaativat runsaasti kaistaa. Niinpä televisiolle varatuista taajuuksista ei ole varaa menettää yhtään.
DVB-T2-standardin odottelukin lienee pelkkää silmänlumetta. Kun bokseja joutuu joka tapauksessa uusimaan kuin kenkiä, niin hyvin voisi käynnistää HD-koelähetykset parhaalla nyt käytettävissä olevalla tekniikalla ja päivittää tekniikkaa kun standardointi etenee.
Hifistelijöiden kannattaisi suunnata vaatimuksensa nettioperaattorien puoleen. Ainakin Soneralla on nykyään melko kattava kuituverkko suurimmissa kaupungeissa, pystyvät tarjoamaan siis 100Mb/s yhteyksiä. Tällaisella yhteysnopeudella pystytään tarjoamaan jo aivan käsittämättömän tarkkaa tv-kuvaa, vieläpä useampaan ruutuun kerralla. Käyttökelpoisia palvelusovelluksia heillä tosin taitaa olla vähemmän kehitettynä syystä tai toisesta.
Uskonkin laajakaistaverkkojen ja kaapelitv-verkkojen ajavan digitv-tyyppiset teräväpiirtolähetykset kalliiksi turhuudeksi, johon on turha näin lyhyellä tarpeella panostaa.
Maaseudulla todennäköisesti sitten katsotaan nykyisen digitv:een kuvaa pidempäänkin, mutta ainahan voi muuttaa kaupunkiin, jos ei palvelutaso tyydytä. Haja-asutusalueelle kun verkkojen rakentaminen ja ylläpito on turhan tyyristä puuhaa.
Tällä jatkumolla sohvaperunoiden huomio jakaantuu kaikkien kanavien kesken ja tv-mainontaan sijoitetaan jatkossa vähemmän (katsojamäärien mukaisesti tietysti), tuloksena entistä laaduttomampaa soppaa joka puolestaan lisää maksukanavien tarjonta mutta laatuahan ei tyhjästä synny. Erona nykyiseen on että kansa maksaa tyytyväisenä sekä TV-lupamaksuja että maksutv-maksuja, kaikki sen tähden että haluttiin lisää kanavia - USAn tyyliin, hah!
Jenkkilässä jaettiin kotitalouksille 80-100 taalaa digiboxin ostoa varten.