Rocktähti löytyy olohuoneesta

Yritän painella vasemmalla kädelläni kitaran nappuloita ruudun ohjeiden mukaisesti ja samaan aikaan vahvistaa painallukset oikealla kädelläni. Pisteet jäävät kerta toisensa jälkeen surkeiksi, vaikka taso on kaikkein helpoin. Miten ihmeessä tämä voi olla näin vaikeaa?
Joukko 14-vuotiaita poikia yrittää opastaa Guitar Hero -konsolipelin saloihin. Heiltä peli näyttää sujuvan kuin leikki. Kukin ”soittaa” vuorotellen jonkin rock-klassikon ja peli ylistää: You Rock!
Viidestä kaveruksesta vain Olli soittaa oikeaa kitaraa, mutta kaikki pitävät yksimielisesti Anttia parhaimpana Guitar Herona. Ollin mielestä pelillä ei ole oikeastaan mitään tekemistä oikean soiton kanssa.
– On hauskaa, että tällä voi soittaa biisejä, joita en soita oikealla kitaralla.
Pojat eivät ole innostuksensa kanssa yksin. Leikkikitaraan ovat jo tarttuneet niin Microsoftin perustaja Bill Gates kuin Stanin isä South Park -animaatiossa – sekä miljoonat muut.
Pohjois-Amerikassa pelin eri versioiden myynti ylitti juuri miljardin dollarin (680 miljoonan euron) rajan ennätysajassa eli reilussa kahdessa vuodessa.
Vastaava jättimenestys on SingStar-laulupeli, jossa laulaja saa pisteitä sen mukaan, miten täsmällisesti osaa laulaa pelin version biisistä. SingStar on pysynyt markkinoilla ja myydyimpien pelien listoilla lähes neljä vuotta, mikä on pitkä aika konsolipelille.
Musiikkipelit siivittivät konsolipelien myynnin viime vuonna uusiin ennätyksiin.
Tutkija Sonja Kangas rinnastaa musiikkipelit mieluummin lautapeleihin kuin muihin konsolipeleihin. Sen sijaan, että pelattaisiin Trivial Pursuitia, kokoonnutaan laulamaan, soittamaan tai visailemaan pelikonsoleiden ääreen.
– Tämä on uudenlaista sosiaalista tekemistä. Pelit ovat siirtyneet yhden pelaajan asiasta hyväksyttävämmäksi kaveripiirien tekemiseksi.
Ei tarvitse olla nörtti osatakseen pelata näitä pelejä, minkä vuoksi pelikonsolit ovat saaneet aivan uusia käyttäjiä naisista ja vanhemmista ikäryhmistä. Juuri tätä peliteollisuus on tavoitellut.
– On ollut jännää huomata, että jo 1980-luvulla mainoksissa esitetty idea perheestä pelaamassa yhdessä konsolipeliä on näiden pelien kautta toteutunut.
Myös perinteisten konsolipelien pelaajat nauttivat musiikkipelien tuomasta vaihtelusta, vaikka tiukimmat peliharrastajat pitävätkin niitä vähäpätöisempinä kuin ”oikeita” pelejä. 1980-luvulta asti konsolipelejä pelannut Hans Sandvik on ihastunut Guitar Hero -peliin.
– Peliasento on täysin eri. Muita pelejä voi pelata sohvan pohjalla lötköttäen, mutta Guitar Herosta saa kaiken irti vain seisomalla ja eläytymällä pelissä soitettavien rokkibiisien tahtiin, Sandvik kuvailee.
Musiikkipelien suosiota selittää osaksi laitteiden yleistyminen. Uuden sukupolven pelikonsoleissa on nettiyhteydet ja dvd-soittimet. Moneen kotiin esimerkiksi PlayStation2 on hankittu dvd-soittimeksi.
Niinpä konsolit ovat siirtyneet lasten ja nuorten makuuhuoneista koko perheen laitteiksi olohuoneisiin.
Kankaan mielestä musiikkipelien myyntiä avittaa myös ajan henki. Idolsin ja muiden vastaavien tv-ohjelmien innoittamana moni nuori haaveilee tähteydestä. Jotkut musiikkipelien pelaajat jopa videoivat suorituksiaan nettiin muiden katsottavaksi ja arvioitavaksi.
Laulupeliä ei mielletä samalla tavalla junttien touhuksi kuin karaoke, vaikka periaate on sama.
– Tässä pääsee jollain tavalla esille, eikä tarvitse mennä junttikaraokebaariin. Muodikkuudella ja trendikkyydellä näitä sosiaalisia pelejä myydään.
Kitarapeli on enemmän poikien ja miesten juttu, laulupelit kiehtovat myös tyttöjä ja jopa aikuisia naisia.
– Tämä on hyvä keino ei-musikaalisen kokeilla salaa kotona, miten soitto tai laulu sujuu, pelialan yhdistyksen Figman puheenjohtaja Riku Olkkonen luonnehtii.
Kangas kertoo seuranneensa pelikaupassa, miten pojat ovat Guitar Hero -pelistä valtavan innoissaan.
– Sitten tytöt tulevat viereen ja sanovat, että parhaat osaavat soittaa oikealla kitaralla, Kangas nauraa.
Peliyhtiöt takovat musiikkipelejä vielä, kun rauta on kuumaa. Alkuperäisen Guitar Heron kehittäjien uusi peli Rock Band tuli Yhdysvalloissa myyntiin marraskuussa. Euroopassa – Suomi mukaan lukien – peli julkaistaneen maaliskuussa.
Siinä kitara on saanut seurakseen rummut, basson ja mikrofonin. Jää nähtäväksi, moniko mahduttaa olohuoneeseensa useamman soittimen setin. Hintaakin kokonaisuudelle tulee pari sataa euroa.


















Kommentit (13)
Frets on firen voi ladata ilmaiseksi netistä.
Jep.
Tosin Guitar Herohan ilmestyi jo vuonna 2005 reilusti ennen Frets on Fireä. Musiikki/rytmi/tanssipelejä on toki ollut jo kauan, GH:n kehittäjät keksivät vain korvata tanssimaton kitaralla ja loppu onkin historiaa...
Frets on firen voi ladata ilmaiseksi netistä.
Guitar Herouta olen näpytellyt aika kauan.
Tutustuin tuohon Fretsiin n. viikko sitten ja ei niitä kyllä aivan samanlaisiksi voi sanoa.
PS. Jos Guitar heroun omistaa, niin sen kitaran (pc versio) saa toimimaan myös Fretsissä.
Suurimpia eroja noiden kahden välillä.
- Graafisuus ei ole lähellekään toisiaan. Frets on modienkin jälkeen paljon karumpi kuin Guitar Hero.
- Soitettavuus: Guitar Hero ei ole läheskään niin "tarkka" lyönneistä, kun Fretsissä se pitää osua just kohdalleen.
Fretsiä ainakin kitaraa käytettäessä on myös häiritsevä viive, joka tulee ottaa soittaessa huomioon.
- Fretsissä myös kappaleiden tasoerot ei oikein ole kohdillaan. Toisissa biiseissä jopa supereasy tms. on samaa tasoa kuin toisen biisin amazing.
Joissakin biiseissä ei voi edes valita eri tasoja.
Tämä tietääkseni on vain biisin vääntäjästä kiinni, eli tasoeroja voi tehdä vaikka kuinka, mutta vaatii osaamista, jota normipelaaja ei rupea itse tekemään.
- Fretsissä toki on puolensakin. Enemmän biisejä joita on kohtuu helppo itsekin siihen laittaa lisää ja tietysti ilmaisuus.