Silmälasien mainonta halutaan kuriin

Ongelma on Kuluttajaviraston lakimiehen Mika Hakamäen mukaan se, että optikkoliikkeiden mainonta ei edistä kuluttajan käsitystä silmälasien hinnasta.

– Alan markkinointi on ollut perinteisesti tyyppiä ”toinen linssi nolla euroa” tai ”kaksi linssiä yhden hinnalla”.

Hakamäki korostaa, että sinänsä tällainen markkinointi on sallittua. Kuluttajalle pitäisi kuitenkin antaa tieto siitä, mitä vähintään joutuu maksamaan, jotta saa mainostetun edun.

– En muista, että juuri mistään mainoksesta olisi löytynyt ”alkaen”-hintaa tai hintahaarukkaa.

Hakamäen mukaan kerrottu hinta ei saisi olla mikään ääripää, vaan sellainen, mitä ihmiset keskimäärin käyttävät.

Kuluttajavirasto on ennen vuodenvaihdetta lähettänyt alan etujärjestölle aiheesta kirjeen ja pyytänyt välittämään sen jäsenistölleen. Mitään aikataulua virasto ei ole asettanut sille, mihin mennessä mainonta on korjattava.

– Edellytämme, että markkinointia muutetaan ja jos sitä ei tehdä, rankimmillaan se on markkinaoikeusasia. Mutta pyrimme välttämään sitä viimeiseen asti.

Hakamäki kertoo kuulleensa alalta näkemyksiä, ettei lainvastaisesti saisi toki mainostaa.

– Mutta epäilen, etteivät jotkut halua sitoutua siihen.

Kirjelmässä puututaan myös muun muassa siihen, että tarjouksen voimassaoloaika pitäisi näkyä mainoksesta. Lisäksi oheistuotteet eivät saa mainonnassa korostua päätuotteen sijaan.

Toisin sanoen esimerkiksi kaupan päälle tarjottavat aurinkolasit eivät saa olla mainonnassa pääosassa.

Suomen Silmäoptikkojen Liiton toimitusjohtaja Ilkka Liukkonen kertoo, että kirje on lähetetty jäsenistölle. Liukkosen mukaan Kuluttajaviraston kirjeessä puututtiin myös siihen, että ilmaukset ”ilmaiseksi” tai ”veloituksetta” pitäisi korvata muodoilla ”kaupan päälle” tai ”samaan hintaan”.

Tämä vaatimus on Liukkosen mukaan helposti noudatettavissa, samoin päätuotteen pitäminen ensisijalla ja tarjousajan ilmoittaminen.

Hän pitää kokonaishinnan ilmoittamista mainoksessa kuitenkin monissa tapauksessa mahdottomana. Silmälasien hankinta on hänen mielestään sama kuin kävisi räätälillä eli tuote koostuu asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaisesta kokonaisuudesta.

– Jos saat toisen linssin samaan hintaan, kokonaishinta riippuu siitä, minkä hintaisen linssin ostat toiselle puolelle. Eli haluatko perusyksiteholinssin à parikymmentä euroa vai haluatko rajattoman moniteholinssin ohennettuna, automaattisesti auringonvalon mukaan vaihtuvalla värillä, heijastamattomalla ja kovalla pinnalla à monta sataa euroa.

”Alkaen xx euroa” -mainonta on Liukkosen mukaan alkanut jo yleistyä. Toisinaan laseja mainostetaan myös käänteisesti tyyliin: ”etusi arvo jopa xx euroa”.

Keskimääräinen hinta on yksi tapa ilmoittaa hintataso, toinen on skaala halvimmasta kalleimpaan tai halvin mahdollinen hinta.

Kuluttajien hintatietoisuus on viime aikoina lisääntynyt, koska markkinoille on tullut uusia halpaketjuja, kuten Eyen ja Specsavers.

– Hinta on esillä keskusteluissa aiempaa enemmän, kertoo Silmäasemat Marketingin toimitusjohtaja Vesa Vaine.

Silmäasemilla on Vaineen mukaan tehty hinnastoja, joista kuluttajan on helpompi tarkistaa, mitä mikäkin osa maksaa. Vielä hän ei pysty sanomaan, miten kiinnostus halpamalleihin näkyy myytävien lasien keskihinnassa.

Ilkka Liukkonen olettaa, että halpamallien kasvava kysyntä voi näkyä markkinoiden kasvuna. Näin keskihinta saattaa laskea, mutta keskihintaisten ja kalleimpien mallien kysyntä pysyä edelleen yhtä hyvänä kuin aikaisemminkin.

– Jos myydään paljon Ladoja, Mersun hinta ei halpene, Liukkonen rinnastaa.

Yhä useammat ovat Liukkosen mukaan alkaneet hankkia kakkos- tai kolmoslaseja, jotka voivat löytyä myös halvemmista vaihtoehdoista.