Vastaajan paikalla Mikael Jungner
61
Tällä vuosikymmenellä Yleisradio on säästänyt yli sata miljoonaa euroa. Pakko paikata pienentyviä tuloja: yhtiö menetti toimilupamaksut, joita MTV3 ja Nelonen olivat maksaneet. Ja nyt 50 000 televisiolupamaksajaa.
Samalla sillä on niskassaan omistajan käsky: talouden on oltava tasapainossa vuoden 2008 lopussa.
Milloin Yleisradion talous on tasapainossa?
– Tasapaino löytyy näinä kuukausina. Se huolestuttaa kaupallisia kilpailijoita.
– Ennen kaikkea Yle on säästänyt hallinnosta. Ohjelmatyötä tekeviä on nyt yksi enemmän kuin vuosikymmenen alussa. Samalla kuitenkin ohjelmatuntien määrä on noussut ja pienillä resursseilla pitää tehdä enemmän.
– Kanavia vähentämällä voidaan säästää. Kun jokin kanava loppuu, säästyy useita miljoonia euroja lähetystoiminnan maksuista Digitalle.
Julkisen palvelun rahoitus on sovittu vuoteen 2010. Mitä sen jälkeen?
– Se on omistajan asia, valtiovallan asia. Mielestäni Ylelle pitää turvata nykyinen ja maltillisesti kasvava rahoitus. Vuosittainen 400 miljoonaa euroa Yleisradioon on hyvin sijoitettu raha. Sillä on hirveästi merkitystä kansakunnalle, suomalaisuudelle.
Entä missä olet itse?
– Ei harmainta aavistusta. En ole miettinyt.
Viime viikolla Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanne vaati tiukempia rajoja sille, miten Yleisradio kilpailee nettipalveluissa kaupallisten yritysten kanssa. Mitä mieltä tästä olet?
– Telanteen avaus oli tervetullut. Aikaisemmin kaupalliset kilpailijat ovat keskittyneet kampittamaan Yleä kabineteissa. Tämä on kuin kaksintaisteluhanskan lyönti poskeen.
– Kaupalliset mediayhtiöt haluavat, että Yleltä leikattaisiin resursseja. Ja vietäisiin Ylestä kaikki, mikä kilpailee kaupallisten medioiden kanssa.
Yleltä kiellettiin sponsorointi, sitten lopetettiin toimilupajärjestelmä, jossa MTV3 ja Nelonen maksoivat jopa 50 miljoonaa euroa vuodessa Ylelle. Aina on esillä jokin Yleä heikentävä agenda. Ja kun valtiovalta sen hyväksyy, lobbareilla on uusi. Se on päättymätön lista.
Miten Yle ratkaisee digitekstityksen ongelmat?
– Extran loppumisen suurin syy on, että haluamme ratkaista tekstitysongelman. Syksyyn asti TV1 tulee Extran tilalle niin, että tekstitys on poltettuna kuvaan. Emme halua luopua digitekstityksen eduista kuin pakon edessä. Esimerkiksi kuulo-ongelmaisia katsojia varten osaan, ensi vuonna jo 30 prosenttiin, suomenkielisistä ohjelmista saa tekstityksen. Kaupallisilla kanavilla ei tällaista ole.
On arvioitu, että 200 000 suomalaista katsoo televisiota omin luvin. Miksi suomalaiset eivät tahdo maksaa telkkarista?
– Suuri tekijä ovat digitelevision tekniset ongelmat.
Yleisradio on saanut paljon kielteistä julkisuutta. Miltä se tuntuu?
– Aluksi se ihmetytti. Yleä käsitellään usein kielteisen kautta. Ei se ole sattuma. Kun printtimedia menee nettiin ja Yle myös, Yle kilpailee myös lehtien kanssa. Toimitusjohtajat näkevät uudenlaisen kilpailuasetelman. Toisaalta yleisötyytyväisyys on todella hyvä. Suhde suomalaisiin on vahva.
– Samalla olen yleläisistä ylpeä. He tekevät ohjelmia, kokevat taistelevansa kulttuurin ja tiedonvälityksen puolesta. Yleisradiossa työssä on tiettyä jaloutta. Ja yleläisillä on rohkeutta. Täällä ei tarvitse pelätä ketään eikä mitään: se näkyy rohkeutena tarttua vaikeisiin aiheisiin.
Puhutko työntekijöille joskus liian suoraan?
– Mitä suoremmin asioista pystyy puhumaan sen parempi. Joskus provosoin, koska se tuo henkilöstön aidoimmat tunteet pöytään. Sitten asia voidaan käsitellä. Jos johtajan viestintä on pyöreää poliittisesti korrektia liirumlaarumia ei ikinä synny dialogia. Olen ravistellut joukkokokouksia tiukoillakin sanavalinnoilla, ja saanut asioita pöydälle. Mutta jos johtaja provosoi, pitää kestää, miltä työntekijöistä tuntuu.
No, kestätkö?
– Totta kai. Joskus repivä keskustelu on tehokasta. Työntekijöillä on oltava oikeus puhua, ilman pelkoa mitä siitä seuraa.
Entä miksi puhut niin avoimesti elämästäsi?
– Tämä on ajatustapa- ja sukupolvikysymys. Möhömahainen vuorineuvospatsastelu ei vain sovi. Ainoa lääke Ylen johtamiseen on moderni asenne, laaja avoimuus. Ylessä avoimuuteen ei ehkä ole totuttu. Jos teen säästöpäätöksen, pitäisi kritisoida sitä. Ei vaimoani tai Facebookin käyttöä.
– Kun kysytään, vastaan. Jostain syystä henkilökohtainen elämäni on muista mielenkiintoista. Se on vähän mystinen ilmiö.
Kommentit (61)
Tuolla rahalla saa pyöritettyä pientä valtiota.
On aika ajaa YLE yhden tv ja yhden radio kanavan julkisen palvelun tuottajaksi, viihteestä huolehtivat jo muut kotimaiset ja ulkomaiset kanavat ja nettitv ja satelliitti kanavat.
Ja sallittakoon YLEn ainokaiselle kanavalle mainokset, joiden ei tarvitse vaikuttaa tuotettuun sisältöön niin kuin mainosrahoitteisten lehtienkään sisältö ei kärsi siitä että lehdestä löytyy mainoksia.
YLEn tv lupamaksu on käytännössä piilovero jonka ohi aika on ajanut jo vuosia sitten.
Ja vielä 12. kysymys. Miksi ihmeessä se teidän änkyrä vaatii, että taloyhtiöissä jokaisella on oltava oma boksi eikä keskitetty kelpaa?
Ennen digiaikaa uusia kanavia perusteltiin sillä että uusi kanava 'ei maksa mitään?' ja niitä voidaan tarvittaessa luoda lisää.
Sähköä ei säästy enää lähettimen sammuttamisesta, niin mistä tuo 'muka' säästä sitten tulee?
Seuraavassa lauseessa hän sanoi että yle1 tulee samalla extra kavavalla niin että tekstitys on poltettuna siihen, eli sama raha meni jo taas siihen. Varsin epäloogista.
Olen seurannut silloin tällöin digitaalilähetysten stream datan määrää ja ainakin niin hetkinä lähes kaikki kanavat (harju ja pöntistä lukuunottamatta) ovat ottaneet n. 2..2.5Mb kaistan riippumatta siitä että tuleeko sieltä still kuvaa vai oikeaa ohjelmaa. Dynaaminen kaistanjako ei siis toimi ainakaan siten kun sen alunperin piti. Digiajan alussa luvattiin että mm. musiikki ja elokuvat saavat selvästi isomman kaistan tarvittaessa ja puhe yms. ohjelmilta napataan kaistaa niille tarvittaessa.
Digikuvan laatu on muutenkin niin huono (huonompi kuin analogisen) että kuvan laatuun pitäisi panostaa reilusti.
Mielestäni ylen pitäisi julkistaa mikä digita yhteistyössä mitäkin maksaa ja tarvittaessa kilpailuttaa digita esimerkiksi elisan tai soneran kanssa uudestaan. Jos Ranskalaiset saavat maksatuttaa meillä ihan mitä tahansa (turhasta), hehän saivat lähetysverkon käytännössä ilmaiseksi, niin kilpailuviranomaisten pitäisi viimeistään puuttua siihen.