Maksu-tv-yhtiöt kahmivat asiakkaita
56
Television digitalisointi on virkistänyt maksutelevisiomarkkinoita. Alan toimijat kertovat, että nyt, kun ihmisillä on digiboksit ja entistä suurempi mahdollisuus katsoa maksullisia televisio-ohjelmia, he ovat entistä kiinnostuneempia näistä.
Samaan aikaan maksullisten ohjelmien tarjonta on kasvanut ja monipuolistunut roimasti, mikä osaltaan on kasvattanut pakettien myyntiä.
– Iso asia on myös kuluttajakäyttäytymisen muutos. Ihmiset haluavat entistä enemmän itse valita ja päättää minkätyyppisiä ohjelmia he katsovat, sanoo Welhon liiketoimintajohtaja Anu Nissinen.
Kaapelitelevisioliiton tiedottaja Sari Laine-Lassila kertoo, että maksu-tv-talouksien määrän kasvu voi tänä vuonna mennä yli 60 prosentin. Vaikka maksutelevisioyhtiöt odottivat tästä vuodesta hyvää, näin suuri kasvu on ollut useimmille yllätys.
– Meillä meni 300 000 asiakkaan raja rikki lokakuussa, mikä on iloinen yllätys, sanoo Canal Digitalin toimitusjohtaja Jyri Timonen.
Viasatin maajohtaja Jarkko Nordlund toteaa, että kyllä kasvun pitääkin olla hyvää, kun lyhyen ajan sisään osuu kolme sesonkia. Hänen mukaansa elo-syyskuussa kanavapaketteja myytiin vilkkaasti. Nyt joulu virkistää myyntiä ja uusi piikki on odotettavissa helmikuussa, jolloin kaapelitaloudetkin siirtyvät digiaikaan.
Myös tulevaisuus näyttää maksutelevisioyrittäjien mukaan hyvältä. Sekä Norlund että PlusTV:n toimitusjohtaja Vesa Mars pitävät hyvin mahdollisena, että jopa puolet suomalaisista televisiotalouksista on muutaman vuoden kuluttua tavalla tai toisella maksutelevisioasiakkaita. Nyt näitä on alle 20 prosenttia televisioiden omistajista.
Samaan aikaan, kun maksutelevisioyhtiöillä menee hyvin, Yleisradio on vaikeuksissa. Digitalisoinnin yhteydessä kymmenettuhannet ovat irtisanoneet televisiolupansa. Vaikka digitalisointiin on liittynyt ongelmia, Ylessä ei uskota, että kaikki nämä ihmiset olisivat jättäneet digiboksin hankkimatta tai luopuneet televisiosta.
Viestintävirasto on arvioinut, että kymmenesosa väestöstä katsoo televisiota ilman lupaa. Tämä tarkoittaa noin 200 000 kotitaloutta ja Ylen mukaan noin 40 miljoonan euron tulonmenetystä.
Yleisradion toimitusjohtaja Mikael Jungner on toivonut, että televisiolupatarkastajat saisivat maksullisten tv-kanavien käyttäjärekisterin käyttöönsä. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio on todennut, että nykyinen laki ei mahdollista moista. Ylen uutisten mukaan liikenne- ja viestintäministeri Suvi Lindén on luvannut selvittää mahdollisuutta muuttaa lakia, jotta rekisterien vertailu onnistuisi.
Maksutelevisioyhtiöiden edustajat tyrmäävät asiakasrekisterien antamisen Ylelle.
– Vaatimus on pöyristyttävä. Ei muidenkaan yritysten tarvitse paljastaa asiakkaidensa tietoja, Timonen sanoo.
Nordlundin mielestä hanke tuntuu kaukaa haetulta. Hänen mukaansa lupatarkastajat voisivat vain yksinkertaisisesti lähestyä lupansa irtisanoneita.
Lupamaksuista voitaisiin Norlundin mielestä luopua kokonaan.
– Koska 99 prosenttia suomalaisista kuitenkin katsoo Ylen ohjelmia, miksei niitä voitaisi rahoittaa veroista, Norlund toteaa.
Timonen suosittelee, että Yleisradio tekisi kuten maksukanavat ja laittaisi ohjelmansa kortin taakse.
– Meillä on tekninen ratkaisu, jotta olemme tarjonneet Ylelle. Toistaiseksi emme ole saaneet vastausta.
Myös PlusTV on Marsin mukaan valmis tarjoamaan ratkaisujaan ja infrastruktuuriaan Yleisradion käyttöön.
Welho kuuluu SanomaWSOY-konserniin, joka julkaisee myös Taloussanomia.
Kommentit (56)
Koska 99 prosenttia suomalaisista kuitenkin katsoo Ylen ohjelmia, miksei niitä voitaisi rahoittaa veroista, Norlund toteaa. "
Kyllä,täysin samaa mieltä. Ylen kanavien katselu kuuluu mielestäni kansalaisoikeuksiin.
Vai haluaako ihmiset tosissaan samanlaisen korttihässäkän olkkariin kuin lompakkoon? Ainakin minulla se pursuaa erilaisia bonus ja etu kortteja.
KAIKILLA ei ole televisiota, joten he maksaisivat kokonaan turhasta.
Sinäkin luet lehtiä, joten laitetaanpa Hesarinkin tilausmaksu pakolliseksi.
Kirjoitusten tasosta päätellen tuo toimettomien porukka onkin Taloussanomat.fi:n lukijakunnassa aika suuri.
Ylen kanavat kuuluvat mielestäni myös kansalaisoikeuksiin.
Yle haluaa olla puolueton ja kieltäytyy mainosmaksuista.
Minusta kuitenkin voitaisi ajatella, että joissakin tilanteissa voitaisiin käyttää mainosrahoja.. tulojahan ne olisivat.
Jos kuviteltaisi että Ylen saisi rahoituksensa 80% valtiolta ja 20% mainoskuluista. Ei se menettäisi sieluaab paholaiselle..
En usko ihmisten katselevan sellasiata peliä että taas vaadittaisi uusia laitteita, jotta maksukorteille löytyy paikkoja. Tulohajan maksukortista tulisi, mutta se karsii yleltä tietyt katselija kunnat pois.
Lisäksi tämä että yksityisten yritysten rekistereitä päästäisi tutkimaan, jotta nähtäisi kenellä on tv kotona ja kenellä ei.. niin en voi ikinä maailmassa uskoa että tälläiseen mentäisi.
Sama asiahan olisi, että Sampo pankki pääsisi katsomaan Nordea pankin tietoja. Joku raja sentään!
Kyllä minä ainakin nyt jo maksan verojen muodossa "turhaan" monista palveluista, joita en käytä: kirjastot, julkinen liikenne, julkinen terveydenhuolto, työttömyyskorvaukset, jne.
Verovarojen käyttäminen julkisiin palveluihin kaikkien hyväksi edistävät sivistystä ja hyvinvointia. Televisio kuuluu mielestäni tänä päivänä näihin kaikille kuuluviin, julkisilla varoilla maksettaviin palveluihin.
Mutta: Onko Yle oikea tai ainoa palveluntarjoaja? Sitä sietäisi pohtia.
Halpa konsti, ei lainmuutoksia, ei TV tarkastajien palkkojen maksua, kyttäilyä, pinnarikäyttäjiä.
Yle pitää itseään tekniikan edelläkävijänä ,muttei osaa nyt sitä soveltaa.
Eikö Digibox juuri mahdollista sen ,että luvan tilalle on helppo vaihtaa tekninen ratkaisu.
Ylellä ylettömän suuret luulot tuotantonsa tasosta. Yleisesti tiedetään, että ruåtsin kielisiä on noin 4%, mutta heille suunnattu ohjelmatarjonta on ylenampuvan suuri suhteutettuna väkilukuun. Lisäksi Jungerin johtamistaidot ylessä tiedetään yleensä ala-arvoisiksi.
Ylenmäärin kansan kölinalta vetäminen näkyy pakostakin ylen lupamaksuissa.