Digiboksit ovat tärvelleet kirjojen myyntiä
Kirjakauppa on tänä vuonna käynyt nihkeämmin kuin muu kauppa. Erikoiskaupan pikatilaston mukaan kirjakaupan liikevaihto pieneni tammi–syyskuussa hieman alle kolme prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta.
Kustantamojen myyntitilastot ovat vajaa pari prosenttia plussalla, mutta silti kirjakauppa on sujunut selvästi kehnommin kuin muu erikoiskaupan myynti. Se kasvoi syyskuun loppuun mennessä lähes kymmeneksen viime vuodesta.
Suomen Kustannusyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja ja WSOY:n toimitusjohtaja Veli-Pekka Elonen toteaa, että yleinen kilpailu kuluttajien ajasta ja rahasta on kiristynyt.
- Kotitalouksilla on ollut paljon hankintoja kuten digiboksit, erilaiset sähköiset palvelut, mobiilisisältöpalvelut ja muut vastaavat tuotteet, sanoo Elonen.
Suomalaisen kirjakaupan toimitusjohtaja Jarmo Oksaharju arvioi, että näiden lisäksi myös osa asumiseen ja sisustukseen laitetuista rahoista on kirjoista pois.
Kirjamyynnissä sisällöt ratkaisevat ja kaunokirjallisuuden myyntiä on tänä vuonna hillinnyt se, että suuria hittikirjoja ei ole ollut. Viime vuosina esimerkiksi Kari Hotakainen, Jari Tervo, Dan Brown ja Kjell Westö ovat teoksillaan nostaneet myyntiä selvästi.
WSOY:llä lasten ja nuorten kirjojen myynti on sujunut hyvin. Oksaharju huomauttaa, että viime vuonna lasten ja nuorten kirjojen kauppaa siivitti Harry Potter. Tällaisen jättimenestyksen puuttuminen tarkoittaa melkoista aukkoa tämänvuotiseen myyntiin.
Oppikirjojen myynnissä ei ole valittamista, sillä lukiot ovat uudistaneet opetussuunnitelmiaan.
Eniten huolia aiheuttavat tietokirjat, vaikka esimerkiksi muistelmien ja Suomen historiaa ja erityisiä puheenaiheita käsittelevien kirjojen myynti on ainakin WSOY:llä sujunut hyvin.
Etenkin nippelitiedon tarvitsijat ja jonkin asian tarkistajat ovat siirtyneet nettiin, mistä googlaamalla voi selvittää miltei asian kuin asian. Mitä täsmällisempää ja varmemmin oikeaa tietoa hakija kaipaa, sitä todennäköisemmin hän käyttää kirjoja, arvioidaan alalla.
– Kustantajat seuraavat käyttäjien tarpeita entistä tarkemmin ja miettivät, mille aihealueille kirjoja kannattaa kustantaa, sanoo Oksaharju.
Matkakirjoille hän povaa ihan hyvää tulevaisuutta. Sen sijaan esimerkiksi sana- ja tietosanakirjojen tarve voi olla vaakalaudalla.
Kaikesta huolimatta tietokirjat ovat Kirjakaupan liiton toimitusjohtaja Olli Eräkiven mukaan pitäneet hyvin hintansa. Sen sijaan kaunokirjallisuutta saa suhteessa nyt selvästi halvemmalla kuin takavuosina.
Tilanne mietityttää kirja-alan väkeä, mutta tämän vuoden osalta se uskoo vahvasti joulukauppaan. Eräkivi muistuttaa, että loppuvuosi ratkaisee kaiken, sillä kirjakaupan myynnistä 40 prosenttia tehdään isänpäivän ja joulun välillä.
- Kaikki on vielä mahdollista, sanoo hän.
Johtaja Stig-Björn Nyberg Akateemisesta Kirjakaupasta arvioi, että kyseessä on vain välivuosi.
– Aina on ylä- ja alamäkiä. Pääosa suomalaisista on jo hankkinut digiboksinsa, joten ensi vuosi voi näyttää aivan toisenlaiselta, hän sanoo.
Notkahdus ei välttämättä koske edes nyt kaikkia. Kipa kirjaryhmän vetäjä Leena Mäenpää kertoo, että maaseudulla muutosta juuri huomaa.
– Täällä mennään eteenpäin tasaista tahtia.
Elosen mukaan alalla uskotaan tulevaan.
– Pitää vain olla hereillä ja aktiivinen ja tehdä asioita entistä paremmin. Kustannusala on aika perinteinen ja kehittymispotentiaalia varmasti on.



















Kommentit (23)
Amazonin Kindlen ja Sonyn vastaavan eKirjojen lukimien avulla fyysisten kirjojen myynti tullee laskemaan edelleen, mutta eKirjojen myynti tullee nousemaan.
Kirjakauppiaiden tulee vastata ajan vaateisiin eikä olettaa että myynti laskee koska ihmiset eivät enää lue yhtä paljon.
Onko sinulla kuitenkin aikaa katsella televisiota? Yleinen mielipide ihmisillä on juuri tuo ajan puute, mutta kuitenkin katsotaan televisioita useita tunteja päivittäin...
Tämä varmaan vastasi kysymykseen, ei en katso televisiota lainkaan. Enkä ole katsonut sitä viimeiseen viimeen vuoteen kun tuli tollomitta täyteen.
Itsekin tahtoisin lisäaikaa lukemiseen, vaikka meillä ei televisiota olekaan. Lapsiperheessä on ilman televisiotakin harvoin aikaa vain maata ja lukea. Toisaalta hyvää jaksaa odottaa. Kun lapset muuttavat pois kotoa vietän joka kuukausi lukupäivän, jolloin makaan sängyssä teekupposen kanssa, luen hyvää kirjaa ja korkeintaan käyn kävelyllä. Siihen asti nautin Mauri Kunnaksesta, Egneristä, H.C Andersenista, Tove Janssonista...
Omasta ja monen tuttuni puolesta voin kertoa, että kustannuspoliittiset syyt ovat olleet syynä vähentyneeseen kirjojen ostamiseen. Menepä kirjakauppaan, hyllyt ovat täynnä tyhjänpäiväisiä poliitikkojen ja urheilijoiden "elämänkertoja", elämäntapaoppaita, kokkaus"kirjallisuutta" ja yhdentekeviä dekkareita.
Missä on hyvä käännöskirjallisuus? Ihan vain esimerkkinä mainitsen viimeisimmän Nobel-kirjailijan Doris Lessingin suomentamattomat opukset. Eivät kaikki halua kirjoja vain sen takia, että ne ovat nippu kansiin sidottua paperia, vaan kaipaavat SISÄLTÖÄ.
Jos hinnat pomppaa jokavuosi ylemmäs, niin joskus se raja tulee vastaan (tai ihmiset oivaltaa euron arvon ) ..