Tunteilla tekee varmaa tulosta
0
– Suuret mediayritykset ovat valinneet yhä enemmän toimintastrategiakseen tunteiden käyttämisen. Se tuottaa nopeita voittoja ja varmaa tulosta pörssimedian ajassa. Tunne on nopein tie ihmisen sieluun ja sydämeen, sanoo Luostarinen.
Perustunteiden kieli on universaali.
– Vihan, rakkauden, häpeän ja kateuden perustunteet ovat sellaista kieltä, jolla mediaa voidaan myydä globaalisti. Suurten mediayritysten syntyyn ja markkinoilla menestymiseen liittyy automaattisesti tunteiden korostaminen.
Luostarisen mukaan varsinkin amerikkalaiset tutkijat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että ihmisillä on omaa elämää ja vuorovaikutussuhteita aiempaa vähemmän.
– Ihmiset elävät tunne-elämäänsä aiempaa enemmän median kautta. Tarve kokea tunteita on inhimillinen identiteettiin liittyvä perustarve. Jos tunteita ei ole yhtäällä, niitä haetaan toisaalta.
Tosi-tv on lainannut Luostarisen mukaan konsteja faktan puolelta.
– Tosi-tv:n idea on ottaa käyttöön tunnepotentiaali faktapuolelta. Ihmiset ovat oppineet erottamaan, että näytelty ei ole totta. Sormenpäät eivät kostu eikä adrenaliinin eritys kohoa samalla tavalla. Sen sijaan tsunamin tai pyörremyrskyn iskettyä samaistuminen uhrin kohtaloon on ihan toista luokkaa.
Luostarisen mukaan kyse on median pelaamasta pelistä. Kun jokin reitti tunteiden hyväksikäyttöön sulkeutuu esimerkiksi turtumisen tai lainsäädännön vuoksi, otetaan käyttöön faktaohjelmien lajityyppitunnuksia. Se antaa ihmisille viestin, että tämä on oikeata. Tunteiden kaivelun ammattilaiset ovat tällä hetkellä mediamaailman parhaiten palkattuja ammattilaisia, Luostarinen sanoo.
Vastareaktiotakin on nähtävissä. Varsinkin nuoret aikuiset eri maissa ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä aggressiivista mainontaa kohtaan.
– Televisiossa tai lehdistössä pystyy tekemään itse valintoja, mutta vaikkapa ulkomainonta ja iltapäivälehtien lööpit ovat asioita, joita ei voi välttää. Niihin suomalaisetkin ovat spontaanisti puuttuneet.
Oikeanlainen väkivalta, josta Hietala puhuu, on Luostarisen mielestä hankala kysymys.
– On olemassa valtavasti tutkimustietoa mediaväkivallan vaikutuksesta ihmisiin. Minun mielestäni sen voi hyvin hylätä ja kysyä itseltään, onko väkivallan näkeminen hyväksi kenellekään? On ihmisiä, joille se voi olla terapeuttistakin, mutta enemmän siitä näyttää haittaa olevan, Luostarinen päättää.
