Loimovuori: Kauppalehti hakee kilpailukykyä

Henkilökunnan kokonaismäärä on nyt Kauppalehdessä reilut 200, joten toteutuessaan vähennykset merkitsevät vajaan viidenneksen vähennystä yhtiön henkilöstöön.
Kauppalehti on tehnyt perinteisesti vahvaa tulosta, mutta viime vuosina yhtiön tuloskunto on heikentynyt.
Kauppalehden toimitusjohtajan Juha-Petri Loimovuoren mukaan tällä operaatiolla haetaankin kilpailukykyä.
Vähennystarve johtuu Loimovuoren mukaan osaltaan siitä, että talouslehtien mediamyynti on sujunut useamman vuoden ajan odotuksia heikommin.
Tämän vuoden tammi–marraskuussa talouslehtien mediamyynti väheni kolme prosenttia. Rikkana rokassa on ollut yrityksiltä yrityksille kohdistuvan mainostamisen vaisu kasvu jo useamman vuoden ajan.
– Toinen puoli tässä on toiminnallinen. Mietimme nyt toimituksessa, mikä on oikea tapa organisoitua tekemään monimediaa. Mietimme sitä, kuka tekee ja miten tekee, ja siihen haetaan nyt uutta mallia ja tehokkuutta, totesi Loimovuori.
Hänen mukaansa neuvottelut kohdistuvat kaikkiin Kauppalehden osastoihin toimituksesta hallintoon asti.
– Kaikki paikat katsotaan, että onko tehostamismahdollisuuksia, Loimovuori sanoi.
– Kyllä tämä tuli täytenä yllätyksenä. Se on ollut tiedossa, että mediamyynti on ollut vaikeampaa kuin aiemmin, mutta yt-neuvotteluja en tähän tilanteeseen odottanut, totesi pääluottamusmies Kimmo Lundén keskiviikkona.


















Kommentit (2)
Lehdet siirtävät aineistojaan paperilta nettiin uskoen, että nettimainonta lisääntyy samassa määrin kuin paperilehtien mainonta vähenee. Näin ei tapahdu, sillä netti tarjoaa muita markkinointikeinoja (vrt. etuovi.com), joissa asiakas on vuorovaikutteisesti yhteydessä myyjään. Bannereilla ei ole sellaista myyntivaikutusta kuin uskotaan. Myyjälle ei riitä tunnettuus vaan hän haluaa kauppoja.
Bannerit ärsyttävät lukijoita. Tämän vuoksi ilmaisella verkkolehdellä ei ole tulevaisuutta. Toinen syy on se, että ilmaisuus monistaa mitäänsanomatonta sisältöä monikymmenkertaiseksi, jolloin lukija joutuu tietotsunamin uhriksi.
Virusongelman jälkeen tuli roskapostiongelma. Sen jälkeen tulee tietotulvaongelma. Ihmiset kyllästyvät liian suureen tietomäärään ja haluavat maksaa siitä, että saavat valmiiksi pureskeltua hyötytietoa. Toimittajien ammatti nousee uuteen arvoonsa, joten nyt tehdyt toimittajien irtisanomiset ovat virhepäätöksiä.
Lehtiyhtiöiden kustannusrakenne kaipaa toki korjaamista mutta se ei saa tapahtua sisällön laatua heikentämällä. Verkkoliiketoiminta edellyttää kevyttä kustannusrakennetta, jollaista suurilla lehtiyhtiöillä ei ole.