Suomen autot eivät kelpaa edes varkaille

Ajoneuvovarkauksien määrä on Suomessa laskenut vuosi toisensa jälkeen jo yli vuosikymmenen. Suomi on sikäli poikkeuksellinen maa, että ympärillä autovarkaudet ovat kääntyneet laskuvuosien jälkeen jälleen nousuun.

– Tilanne on meillä rauhallinen toisin kuin Tanskassa, Etelä-Ruotsissa, Norjassa ja Saksassa, joissa ajoneuvo- ja muukin omaisuusrikollisuus on hyvässä kasvussa, sanoo Finanssialan keskusliiton vahingontorjunnasta ja turvallisuudesta vastaava johtaja Risto Karhunen.

Europolin tilastojen mukaan esimerkiksi Ruotsissa varastettiin vuonna 2008 kolme ja puoli kertaa enemmän ajoneuvoja kuin Suomessa. Viime vuonna Ruotsissa oli kuitenkin ajoneuvoja vain vajaat puolitoista kertaa enemmän kuin Suomessa.

Suomessa autovarkauksien laskusta kiitetään vuosi toisensa jälkeen ajonestolaitteiden lisääntymistä. EU-direktiivi teki laitteista pakollisia 1998, jonka jälkeen ajonestolla varustettujen autojen osuus on koko ajan kasvanut.
 
Euroopassa autovarasliigat osaavat nykyisin kiertää ajonestojärjestelmät, mutta Suomessa kansainvälisiä liigoja ei Keskusrikospoliisin rikosylikonstaapelin Jari Tiaisen mukaan käytännössä ole. Syynä ovat vanha autokanta ja syrjäinen sijainti meren takana.

– Maantieteellinen asema suojaa jonkin verran ja meidän autokanta on suhteellisen vanhaa. Järjestäytyneelle rikollisuudelle ei ole kohteita, tai arvoautot löydetään helpommin jostakin muualta.

”Lunastuksen
maksimointi” kasvussa

Suomessa autovarkaudet ovat pitkään olleet pääasiassa pikkurikollisten puuhaa. Tilaisuus tekee varkaan, ja ajoneuvo viedään usein silkan huvin vuoksi tai paikasta toiseen ajamiseen. Poliisin tilastojen mukaan varastetuista henkilöautoista kokonaan katosi viime vuonna 14 prosenttia, eli 535 autoa.

Autoihin liittyvä petosrikollisuus sen sijaan on Tiaisen mukaan kasvussa. Monen kadonneen auton takana on taantuma, jonka myötä osamaksulla auton ostanut on ajautunut maksuvaikeuksiin. Osamaksusopimusten viimeiset lainaerät voivat olla suuria, ja niistä halutaan joskus selviytyä vakuutusyhtiön avulla.

– Autoja on pistetty pajavasaralla tai milloin milläkin palasiksi, että päästäisiin eroon rahoitusyhtiövelasta, Finanssialan keskusliiton Risto Karhunen sanoo.

Finanssialan keskusliitossa ilmiöstä puhutaan ”lunastuksen maksimointina”. Karhunen näkee ilmiön liittyvän auton erityisasemaan tavarana.

– Ajoneuvot tuntuvat olevan pyhiä. Jos jotakin sattuu, niin se pitäisi keinolla millä hyvänsä saada muiden maksettavaksi.

Saksalaisille osille
on kysyntää

Euroopassa autovarkaudet ovat miljardiluokan järjestäytynyttä rikollisuutta. Autoja liikkuu pääasiassa Kaukasiaan, Keski-Aasiaan ja Pohjois-Afrikkaan, ja keikat ovat usein tilaustyötä. Rikollisia kiinnostavat erityisesti nelivetoiset kalliimman hintaluokan autot.

Suomessa mittava järjestäytynyt rikollisuus kuitenkin loistaa poissaolollaan. Finanssialan keskusliiton Risto Karhusen mukaan Suomi ei ole viime vuosina ollut enää edes merkittävä kauttakulkumaa.

– Meillä itäraja on ihan rauhallinen.

Pienimuotoista organisoitua autorikostoimintaa Suomesta kuitenkin löytyy. Keskusrikospoliisin Jari Tiaisen mukaan on näissä verkostoissa ei kuitenkaan ole kyse suuren rahan bisneksestä.

– Yksi varastaa, joku purkaa, joku ostaa. Siinä puhutaan ehkä tuhansista euroista ja toiminta on usein paikallista.

Puretut autot myydään useimmiten varaosiksi, joista varsinkin saksalaisille osille on Suomessa markkinoita. Osissa on tunnistetiedot, mutta niitä ei ole Suomessa rekisteröity mihinkään. Euroopassa ainoastaan joissakin maissa on rekisterit moottoreiden numeroille.