Oliko tämä herätys? Lentäminen ei voi jatkua nykymalliin
AFP
Maailmantalouden solmukohtien joutuminen lentokieltoon on osoittanut, miten riippuvaisia olemme lentoliikenteestä. Demos Helsingin Roope Mokan mielestä riippuvuus on huolestuttavaa, koska lentoliikenne tarvitsee ehtyvää öljyä. Lentämisen korvaamista olisi syytä ryhtyä miettimään siis tosissaan.
16.4.2010 17:11
102
Lentojen täysi pysähtyminen useissa Euroopan maissa on aiheuttanut kaaoksen, jollaista ei vanhalla mantereella koettu edes vuoden 2001 terrori-iskujen aikaan.
– Onhan se älyttömän dramaattista, että koko globaali talous pyörii lentoliikenteen varassa, sanoo ajatushautomo Demos Helsingin kehitysjohtaja Roope Mokka.
Hän luonnehtii lentoliikennettä maailmantalouden rahtariksi, pieneksi toimialaksi, jonka hallussa on osaamisen liikkuminen. Mokan mielestä nykyisen kaltainen riippuvaisuus lentämisestä on vaarallista aikoina, jolloin öljyntuotannon huippu on jo lähellä.
– Mihin tarvitaan öljyä? Periaatteessa ainoastaan liikkumiseen ja lentämiseen. Kaikkea muuta voidaan ajatella korvattavan sähköllä tai jollain muulla.
Mokan mukaan lentokoneissa energiankulutuksen vähentämiseen pyrkivä tekninen kehitys on ollut "naurettavan" vähäistä.
Face to face -tapaamiset
ovat yhä tärkeitä
Miksi lentämisestä luopuminen sitten on niin vaikeaa? Ensinnäkin maailmantaloudessa toimitaan yhä vahvasti henkilökohtaisten tapaamisten varassa ja meidän on Mokan mielestä vaikea edes ajatella taloutta, joka toimisi toisella tavalla.
– Mutta kriittiset tehtävät eivät voi nojata sellaisen järjestelmän varaan, jonka saatavuus tulevaisuudessa voi olla epäselvä.
Yrityksissä olisikin syytä miettiä, rajoitettaisiinko lentomatkustaminen esimerkiksi ylimmän johdon, myynnin ja tärkeimpien koulutusasiantuntijoiden käyttöön.
Mokka työskenteli vuoden 2001 terrori-iskujen aikaan tietoliikenneanalyytikkona ja näki silloin ensimmäiset pyrkimykset lisätä esimerkiksi puhelinkonferenssien käyttöä. Ilmastonmuutos oli seuraava sysäys lentämisen vähentämiseksi, ja korvaavia tapoja on syntymässä lisää.
Mokan mielestä monia asioita koulutuksesta tapaamisiin voidaan hoitaa virtuaalisesti. Säästöjäkin näistä syntyy.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Lentämisen kaltaisiin nopeuksiin pääsevät raideyhteydet olisivat Mokan mukaan yksi ratkaiseva tekijä, mutta ne vaatisivat valtioilta isoja investointeja.
– Valtiot ovat niitä huonoja tekemään.
Mitä, jos emme
voi enää matkustella?
Mutta olemmeko me valmiita luopumaan lentämisestä vapaa-aikana? Mokka myöntää, että ainakin pienelle joukolle globaalia eliittiä matkustaminen on tärkeä osa elämää. Sama joukko on paradoksaalisesti huolissaan ilmastonmuutoksesta.
Mokan mukaan nämä ihmiset ovat toisaalta myös valmiita kokeilemaan uusia juttuja, kuten "syvämatkailua" tai "hidasta matkailua". Hän ei usko, että lentämisestä luopuminen olisi näille mikään hirveän suuri kriisi.
– Se, miten halpaa lentäminen on 15 viime vuoden aikana ollut, on satumaista ja jää varmasti maailmanhistoriaan.
Mokka muistaa, ettei opiskelijana olisi voinut kuvitellakaan kiertävänsä jatkuvasti maailmaa kuten nykyopiskelijat. Edessä on siis paluu "normaaliin".
Mokan mielestä maailmantalouden kannalta lentämisen korvaamista pakottaa miettimään ennen kaikkea öljyn loppuminen. Lentäminen tuottaa toki ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä, mutta toistaiseksi osuus on pieni, joskin kasvamaan päin.
