Järjestö: Biltema on vastuuton – Stockmann kieltäytyi selvityksestä
Suomalainen kansalaisjärjestö Finnwatch julkisti yhdessä ruotsalaisen Swedwatchin kanssa selvityksen Kiinasta Suomeen tuotavien puutarhatarvikkeiden ja kodin käyttötarvikkeiden vastuullisuudesta.
Selvitys tarkasteli muun muassa sitä, miten vastuullisesti yhtiöt toimivat työehtojen, työolosuhteiden ja ostokäytäntöjen osalta.
Kauppaketju Bilteman, Clas Ohlsonin ja Fiskarsin kohdalla järjestö teki kenttätutkimuksen Kiinan tehtaissa. Fiskarsille, Hong Kongille, Keskolle, S-ryhmälle, Stockmannille ja Tokmannille lähetettiin lisäksi vastuullisuuskysely.
Hong Kong ja Stockmann eivät vastanneet järjestön kyselyyn. Stockmann viittasi vain aiempiin yhteiskuntavastuuraportteihinsa.
Vaikka kehitystä parempaan on tapahtunut, Kiinan tehtaiden työolot ovat selvityksen mukaan edelleen huonot. Tehtaiden työntekijöillä ei ole järjestäytymismahdollisuuksia, ja työajat ovat epäinhimillisiä.
Biltema
vastuuttomin
Selvityksessä käy ilmi, ettei piha- ja kodintarvikkeita myyvällä Biltemalla ole lainkaan varsinaisia vastuullisuusohjeistuksia. Ruotsalainen yhtiö kuitenkin kertoo edellyttävänsä tavarantoimittajiensa takaavan työntekijöilleen muun muassa "kaikki sosiaaliset oikeudet".
Biltema on ulkoistanut vuonna 2005 koko osto-organisaationsa sveitsiläiselle Birgma Internationalille.
Birgman ostoista vastaava Jonas Rydberg ei osannut kertoa, miksei vastuullisuusohjeita ole. Ruotsalaisen Bilteman toimitusjohtaja Olle Nilssonin mukaan tarkkoja ohjeita ei ole siksi, koska jokin tärkeä asia kuitenkin unohtuisi listasta.
Nilssonin ajatuksissa on vaikea nähdä selvää logiikkaa. Nilsson mukaan sveitsiläinen Birgma on luotettava niin kauan kunnes on syytä olettaa toisin. Tarkkaa selvitystyötä ei siis ole jostain syystä nähty tarpeelliseksi.
"Aina on
parantamisen varaa"
Stockmannin viestintäpäällikkö Nora Malin ei ole huolissaan siitä, että Stockmann on selvityksessä samassa ei-vastanneiden kastissa yleishyödykkeitä edullisesti myyvän Hong Kong -tavarataloketjun kanssa.
– Annetussa aikataulussa emme kyenneet vastaamaan kyselyyn yksityiskohtaisesti. Yleisiä tietoja annoimme, Malin kertoo.
Kodin ja puutarhan tuotteiden osalta selvitys oli Malinin mukaan haastavaa, sillä Stockmann ostaa tavararyhmän tuotteet pääosin muilta valmistajilta.
Finnwatchin tutkija Henri Purje kertoo, ettei Stockmann lähtenyt mukaan kyselyyn, vaikka selvitykselle tarjottiin lisäaikaa ja aineistoksi suppeampaa otosta.
– Stockmannilta ilmoitettiin, ettei yhtiö lähde selvitykseen mukaan, mutta kertoi ottavansa suosituksemme huomioon. Keskustelu käytiin hyvässä hengessä, Purje sanoo.
Malin kertoo, ettei yhtiö halunnut antaa tietoja "mutu-tuntumalta". Kun tarkkoja tietoja ei ollut saatavilla, kyselyyn ei voitu vastata.
Kansainvälisen työjärjestön ILO:n ja YK:n ihmisoikeusjulistukseen perustuvaan BSCI-järjestelmän (Business Social Compliance Initiative) piiriin kuuluva Stockmann kertoi vuoden 2011 yhteiskuntavastuuraportissaan, että yhtiön omia tuotteita valmistettiin pääosin BSCI-järjestelmän hyväksymissä tehtaissa.
Vajaassa puolessa yhteensä 199 tarkastetusta tuotantolaitoksesta annettiin kuitenkin arvosana "vaatii parannuksia" tai "ei täytä vaatimuksia".
– Aina on parantamisen varaa, Malin tunnustaa.
Kuluttajan
rooli merkittävä
Finnwatch antaa toimintasuosituksia niin yrityksille, päättäjille, kuin kuluttajille.
Yrityksille kohdistuvat suositukset keskittyvät ennen kaikkea Biltemaan, jonka vastuullisuustoiminnan Finnwatch katsoo varsin puutteelliseksi. Biltema ei esimerkiksi ole BSCI-järjestelmän piirissä.
Kuluttajia järjestö kehottaa vaatimaan yhä aktiivisemmin tietoa ostamiensa tuotteiden alkuperästä ja tuotanto-olosuhteista. Vastuullisesti valmistettuja tuotteita tulisi suosia aina kun mahdollista.
Purjeen mukaan Kiinan työoloissa on nähtävissä kehitystä parempaan yhteiskunnan koulutustason noustessa jatkuvasti. Siirtotyöläisten taloudellista ahdinkoa kuitenkin hyväksikäytetään edelleen surutta.
Ongelmat myös tuppaavat siirtyä toisaalle, kun Kiinan työolot alkavat pikkuhiljaa kehittyä.
– Nähtävissä on ollut tuotannon siirtymistä eteenpäin Kiinaa halvempiin maihin, kuten Laosiin ja Bangladeshiin, Purje kertoo.
Niin kauan kun suurin osa maailman ihmisistä ostaa tavaransa mahdollisimman halvalla, valmistajien kilpailu tuottaa hyödykkeet yhä halvemmalla jatkuu. Ihmisoikeudet jäävät monesti toiselle sijalle, järjestöstä muistutetaan.















