Miksi meille myydään tällaista roskaa?

Laatuongelmiin törmääminen ei ole kuluttajalle harvinaista. Miksi kaupat tarjoavat meille toinen toistaan surkeampaa rättiä ja heikkotasoisempaa lastulevykasaa?

Monella on mennyt hermot muun muassa huonekalujen kanssa. Kuluttaja-asioita käsittelevällä Uusi Musta -verkkosivustolla hermot menivät huonekaluvalmistaja Ikeaan. Kirjoittaja kertoo tuttavastaan, joka jokaisen muuttonsa yhteydessä ostaa uuden Ikean Expedit-kirjahyllyn, koska vanha ei kestä ehjänä siirtämistä ja uusi on niin halpa.

Ikean kestävän kehityksen johtaja Stefano Brown sai vastata bloggarin tiedusteluun yhtiön tuotteiden huonosta laadusta.

– Olemme menneet materiaalien säästämisessä liian pitkälle. Luulimme, että se olisi bisneksen, hinnan ja tehokkuuden kannalta hyvä asia. Olemme nyt enemmän kuin tietoisia, että laatu vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin maineestamme, Uusi Musta raportoi Brownin tunnustaneen.

– Emme voi myydä kasaa puuta kirjahyllynä, sen pitää oikeasti myös toimia siinä tarkoituksessa, sitaatti jatkuu.

Niinpä. Ikean huonekalut menevät kuitenkin kaupaksi, vaikka jopa pomoporras myöntää laadun olevan heikkoa.

Tärkeintä
on hinta

Ovatko kuluttajat alistuneet kohtaloonsa? Erikoiskaupan liiton toimitusjohtajan Tiina Oksalan mukaan tästä ei ole kysymys. Kuluttaja saa mitä haluaa.

– Kaupan tehtävä on tarjota kuluttajalle sellaisia tuotteita, joita hän tahtoo hankkia. Halpoja, huonolaatuisia tuotteita ei olisi kaupan, jos niitä ei ostettaisi. Vain lyhyen aikaa kestäville tuotteille on suuret markkinat.

Kuluttaja saa siis mitä ansaitsee?

– En nyt ihan noinkaan sanoisi. Joitain kuukausia tuotteen pitäisi joka tapauksessa kestää, vaikka se olisikin ollut halpa.

Kuluttajalla on oikeus vaatia hyvitystä tuotteen valmistajalta, jos tavaran käyttöikä on ollut lyhyempi, kuin normaalisti voidaan olettaa. Jos valmistaja pystyy osoittamaan, että tuotetta on käytetty virheellisesti tai se on rikkoutunut tapaturmaisesti, korvausvelvollisuutta ei ole.

Valituksia esimerkiksi kengistä ja vaatteista ei Kuluttajariitalautakuntaan asti juurikaan tule.

– Tekstiileissä valitusten määrä on selvästi vähentynyt viimeisen 20 vuoden aikana. Ehkä ihmiset ostelevat nykyään niin paljon enemmän, eikä vaatteiden edes odoteta kestävän, Päivi Korpiola Kuluttajariitalautakunnasta pohtii.

Kuluttajan herättävä
vaatimaan laatua

Kuluttaminen on arkipäiväistynyt. Tulotason nousu, tarjonnan kasvu ja tuotteiden hintojen halpeneminen on tuonut valtavasti hyödykkeitä pienituloistenkin saataville, tutkimuspäällikkö Anu Raijas Kuluttajatutkimuskeskuksesta toteaa.

– Halvat hinnat tekevät ostopäätöksen tekemisestä helppoa ja nopeaa. Selvää on, että hälyttävän halvan tuotteen laatu on huono, mutta kuluttajat hyväksyvät asian. Halpatuotteita myös markkinoidaan houkuttelevasti.

– Tavaroilta ei odoteta pitkäkestoisuutta. Kuluttaja saa luvan ostaa uutta, kun tuote ei kestä. Kertakäyttökulttuuri jyllää monissa sellaisissa hyödykkeissä, joihin se ei kuuluisi. Oletukset tavaroiden kestoajoista ovat alentuneet Kuluttajariitalautakunnassa.

Köyhän ei kuitenkaan edelleenkään kannattaisi Raijaksen mukaan ostaa halpaa.

– Ihmiset, joilla on budjettirajoitteita, haksahtavat ehkä vielä helpommin kaikkein halvimpaan. Pitkällä tähtäimellä huonon laadun ostaminen tulee silti kalliimmaksi kuin kestävien tuotteiden hankkiminen.

Raijas toivoo, että kuluttajat heräisivät ajattelemaan kulutustaan tarkemmin ja myös vaatimaan valmistajilta enemmän.

– Puhutaan siitä, miten kaatopaikat pullistelevat käytettyjä sohvia. Tavaroita ei osteta pitkän ajan käyttöön, sillä aina voi ostaa uutta halvalla. Tällainen ajattelu on kestämätöntä ympäristön kannalta.

Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Mika Pantzar näkee kuluttajien vasta opettelevan markkinataloudessa elämistä.

– Sata vuotta sitten ihmisille näytettiin opetusfilmejä siitä, millaisia tuotteiden kuuluu olla. Oppimisprosessi laatukäsityksistä on yhä kesken. Mitä kypsempi markkinatalous, sitä synnynnäisempää käsitys laadusta on. Tämä on osa markkinoiden evoluutiota. Tulevaisuudessa laadukkaiden tuotteiden ja palveluiden markkinat kasvavat, Pantzar uskoo.