Kirjaudu ▼
 

Hometalkoot päättyivät – sairaita taloja yhä enemmän

Tapio Vanhatalo
Hometalkoot päättyivät – sairaita taloja yhä enemmän
Kansallinen talkoo-ohjelma päättyi virallisesti, mutta "potilaita" eli sairaita rakennuksia tulee yhä lisää.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Ympäristöministeriön viisivuotisen kosteus- ja hometalkoo -ohjelman virallisia päättäjäisiä vietettiin keskiviikkona. Talkoot päättyivät, vaikka Suomen kouluja ja muuta julkista rakennuskantaa homehtuu nopeasti käsiin.

Rakennusten homevaurioiden korjaamiseen ei ole tullut budjettimäärärahaa viime vuosina.

– Ei yhtään. Valtiovarainministeriö on sitä mieltä, että kuntien rakennusten korjaaminen ei kuulu valtiolle millään tavalla, homeohjelman entinen talkoopäällikkö Juhani Pirinen sanoo.

Rahoitus lopetettiin samaan aikaan, kun talkoissa rakennettiin kuitenkin tarkat, vuonna 2013 asetukseksi muuttuneet, tutkimus- ja korjausohjeistot kuntien avustuksille. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara laati samanlaiset ohjeet, ja jakaa rahastonsa kautta korjausrahoitusta.

– Jos korjauksiin laitettaisiin valtion rahoitusta sata miljoonaa euroa vuodessa viiden vuoden ajan, noin kymmenen prosenttia korjauskustannuksista, kunnat saataisiin houkuteltua korjaamaan palvelurakennuksensa ja kaikki homeloukut olisi korjattu.

Hän ihmettelee miksi näin ei enää tehdä. Muutamia vuosia sitten valtio jakoi 60 ja 30 miljoonaa avustuksia. Pienelläkin moottorirahoituksella oli "järjettömän suuri vaikutus", sillä kunnat suorastaan kyttäävät avustuksia. Jos valtiolta tulee kymmenen prosenttia avustus, ne ovat hanakoita kaivamaan loput 90 prosenttia omaa rahoitusta.

Näkemyseroja homeesta

Suomen kouluista lähes joka neljäs kärsii kosteusongelmista eurooppalaisen Hitea-tutkimuksen perusteella. Koululaiset oireilevat hengitystiesairauksina ja allergioina eurooppalaisia enemmän.

Suunnilleen tähän pisteeseen asti lääkärit, taloteknikot ja mikrobiologit ovat yhtä mieltä. Tai, ei kouluprosentistakaan olla täysin varmoja. Eikä itse asiassa siitäkään, onko niin kutsuttu sairas rakennus -oireyhtymä olemassa tai johdettavissa pelkästään rakenteista.

Uusi yritys. Varmaa on, että Suomessa rakennuskanta vanhenee ja rapistuu kovaa kyytiä. Kouluja homehtuu käsiin, mutta rakennusten ja ihmisten hoitaminen on vaikeaa.

– Usein koulussa terveyshaittaa aiheuttaa usean tekijän yhteisvaikutus. Homevaurio seinän villoissa tai alapohjarakenteissa, ilmanvaihdon toimintahäiriö, kemikaalipäästöjä muovimatossa. Niitä on hiton työläs mitata ja vaikeaa vertailla toisiinsa, Pirinen sanoo.

Nykyisin hän seuraa homeasioita insinööritoimisto FCG:ssä rakennusterveyden toimialajohtajana. Hän on huolissaan, että homeongelma pahenee ja alkaa vaivata myös uudempia rakennuksia, koska kuntien kiinteistöjä huolletaan yhä heikommin.

Suomalaisissa kouluissa haisi

Runsaista tutkimuksista huolimatta sairas rakennus -oireyhtymä on edelleen mysteeri. Mikrobiologi puhuu toksisuudesta, lääkärit eivät pysty ilmiötä elimistössä mittaamaan ja osa ei usko tautiin. Taloinsinöörien mielestä edelliset eivät ymmärrä rakennevaurioista mitään.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Kärjekkäistäkin hometulkinnoista tunnettu professori emerita Mirja Salkinoja-Salonen sanoo, että Suomessa lasten terveysongelmat ovat moninkertaisia Espanjaan ja Hollantiin verrattuna, vaikka kosteusvaurioita on täällä jopa vähemmän kouluissa.

Hitea-hankeessa mukana oleva THL:n erikoistutkija Martin Täubel tulkitsee löydöksiä kunnon osalta toisin.

– En sanoisi, että kosteusvaurioita on vähemmän Suomessa, mutta vauriot ilmenevät eri tavoin eri maissa. Näkyvää hometta voi olla muualla enemmän, mutta huomasimme, että homeen tuoksu oli yleisempää suomalaisissa kouluissa. Se viittaisi piilevään kosteusvaurioon.

Sairaan puhdasta?

Eräs teoria on, että homekoulu ei itsessään sairastuta. Terveen mikrobiston hävitys, kemikaalit, runsas sisällä olo ja huono ilmastointi johtavat elimistön mikrobialtistuksen häiriöön.

Salkinoja-Salosen mukaan eurooppalaiskouluissa oli vertailussa rikas mikrobisto, kun taas mikrobityyppejä oli suomalaiskouluissa satakertaisesti vähemmän kuin Hollannissa ja Espanjassa.

Suomalaiskouluja siivotaan hänen mielestään paljon. Kengät jätetään usein käytävälle. Lattiaan levitetään kemikaaleja päivästä toiseen. Aamulla koneellinen ilmanvaihto jysähtää päälle ja nostattaa ne aerosoleina ilmaan, Salkinoja-Salonen kuvaa.

– Ihmisen immuunijärjestelmän makrofagien tehtävänä on tunnistaa haitalliset mikrobit. Suomalainen huonepöly ei herättänyt makrofageissa reaktiota, eli pöly oli immunologisesti "kuollutta" eikä tehnyt, mitä sen pitäisi, hän kuvaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella THL:ssä teoriaan suhtaudutaan varauksella. Mikrobien ja oireilun mekanismeista ei tiedetä vielä tarpeeksi. Pirinenkään ei niitä sellaisenaan niele: kouluja siivotaan hänen mukaansa samoilla tavallisilla pesuaineilla kuin kodeissakin.

– Mutta hyvä, että Salkinoja-Salonen nostaa kissan pöydälle, vaikka väri onkin välillä minun mielestäni väärä, hän huomauttaa.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (127)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 13
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Jokohan se Antti Rinteen koulu Mäntsälässä joka homeessa on remontoitu sillä Rinteen mallilla eli kuormasta syöden verovaroilla SDP kaverin rakennusfirma remontoi virolaisilla työntekijöillä?
Anonyymi: Hyväveliseni 17.1.2016 9:33

Anonyymi
Päättäjillä ja arkkitehdeillä vintit aivan homeessa! Koska he joutuvat vastuuseen älyttömistä ratkaisuistaan? Kansa maksaa ja arkkitehdit sekä päättäjät elävät päät pilvessä!
Anonyymi: AlvarAaltoSDP 17.1.2016 9:42

Anonyymi
Tuossa homeongelmassa on varmasti mukana myös fanaattisuutta, joka käytännössä tarkoittaa ympäristöherkkyyttä (R68.81). Oireista ei siis voi päätellä homeen olemassaoloa, kuten ei "sähköaltistuksen" olemassaoloakaan. Pitäisi kehittää luotettavampia mittareita mikäli korjausrahat halutaan kohdistaa oikein.
Anonyymi: EiNäin 17.1.2016 9:48

Rekisteröitynyt käyttäjä
Pakkanen nyt -16,4 astetta,ilmankosteus 86 %,tätä työnnämme koneellisella ilmastoinnilla sisään,heikosti lämmitettyihin kouluihin.Kosteus luonnollisesti tiivistyy kylmiin pintoihin.Rakennusaikataulut on tehty niin nopeiksi,ettei rakenteet ennätä kuivua.Muovimattoa lattioille homehtumaan.Ennen lattiat olli kiveä.Siitä ei haihdu mitään,eikä homehdu.
Rekisteröitynyt käyttäjä: Hoikkapoika 17.1.2016 9:50

Anonyymi
Kyllä homeongelmasta saa kiittää ensisijassa rakennusmääräyksiä-ja sitä,että rakennustoiminta perustuu pääasiassa voittojen kotiuttamiseen,kuten kaikki muukin yritystoiminta.

Käytännössä se tarkoittaa,että aineet hankitaan,mistä halvimmalla saadaan-varastoidaan usein puutteellisesti-ja rakennusporukat ovat kaikenmaailman halpatuontiukkoja ties mistä. Eivät usein ymmärrä,että täällä pohjolassa on hiukkasen eri tyyli ja vaatimus rakentaa.

Tuossa olen yhtä rakennustyömaata seurannut-koulu sekin-ja outoa on,että seinät eristeineen ovat olleet jo syksystä asti pystyssä-vaan vesikattoa ei ole vieläkään. Tässä yksi päivä pressut olivat katolta puoliksi lentäneet huut'hittoon...Ei tarvitse epäillä,etteikö seinät saaneet hiukan kosteaa.Eikä ollut eka kerta-ne pressut ovat olleet sikinsokin jo useamman kerran-myös syksyn sateilla.

Mitä nykyajan oppilaiden oireiluihin tulee...no jotkut ovat oireilla kaiken aikaa...syystä tai toisesta.Tai jopa ilman syytä.Lienee siis ominaisuus?
Anonyymi: Make-123 17.1.2016 9:55

Anonyymi
99% suomen asunnoista on homeessa.
Tätä teille ei kerrota ääneen.
Anonyymi: homekorsu 17.1.2016 10:19

Anonyymi
Hometaloja täällä on rakennettu viimeiset vuodet kiitos muoisäkkiin käärittyjen talojen ja EU lakien.
Kannattaa aina jokaisen ostajan ehdottomasti sijoittaa kunnolliseen hometarkastukseen ennen ostamista ja jos läytyy niin tiedottaa julkisesti niistä vaikka kuinka myyjä yrittäisi salata sillä julkistaa saa.
Anonyymi: kiitos-EU 17.1.2016 10:21

Anonyymi
Puurakentaminen on järjetöntä Suomen oloissa. Meillä on lujaa graniittia josta saa tehtyä kunnon taloja joita ei tarvitse kipata nurin 20 v välein
Anonyymi: Pentti 17.1.2016 10:21

Anonyymi
Nykyrakentamisessa maanvarainen alapohja valetaan yleisesti suulakepuristetun foamieristeen päälle ; hörynsulku väärällä puolella rakennetta. Mahdollinen betonilaatan kosteus ei kuivu ikinä kun lattia pinnoitetaan vaikkapa muovimatolla.
Anonyymi: Steamy 17.1.2016 10:23

Anonyymi
Kyllä ilmastoinnilla on suuri osuus ,vanhat puukoulutolihyviä siihen asti kun määräyksillä laitettiin ilmastointi jonka jälkeen koulut homehtu ?
Anonyymi: Vanha45 17.1.2016 10:25
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 13
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
 
Asiakastieto

Yhteistyössä