Seitsemän päivän työviikko ja sunnuntait tappiolla

Vuoden 2009 aukiololain tarkoituksena oli antaa kauppiaille vapautta päättää aukiolosta. Toisin kävi, yhä useampi pikkukauppa on kauppakeskuksissa, ja niillä on sisäisissä sääntöissä tai vuokraehdoissa yhtenäiset aukiolot.

Kitkaa on tänä vuonna ollut ainakin Lahden Karismassa. Myös Kauppakeskus Iisalmen erikoisliikkeiden aukiolotilanteesta tehdään parhaillaan asiakaskyselyä. Itiksen, entisen Itäkeskuksen, kauppakeskuksen uudistaminen on raivostuttanut pienyrittäjät. Heistä moni sai varoittamatta lähtöpassit – ei tosin aukiolokiistojen takia.

Kauppakeskuksen pikkukauppa lienee nykypäivänä ainoita työpaikkoja, joissa työviikko voi olla seitsenpäiväinen, arkena yli kaksitoista tuntia. Puheissa on ollut tarjota yhtä vapaapäivä kauppakeskusten yrittäjille, mutta idea ei ole tiettävästi edennyt.

– Pitkät aukiolot ovat rasite, koska jatkoajoilla syntyy kustannuksia enemmän kuin myyntivolyymia. Liikkeet kokevat kannattamattomuuden selkeästi ongelmana, tutkija, konsultti Tuomas Santasalo sanoo.

– Onneksi on olemassa myös vaihtoehtoisia liikepaikkoja, kuten kivijalkapaikat keskustoissa. Useat yritykset ovat tehneet selkeästi valinnan muihin liikepaikkoihin, jossa sama tulos saavutetaan olematta sidoksissa ehtoihin.

Erikoiskaupan ja Suomen Yrittäjien vielä julkistamattomasta kyselystä käy ilmi, että noin 250 vastanneesta kauppakeskuksissa toimivista yrittäjistä 69 prosenttia ilmoittaa sunnuntain olevan pääosin kannattamatonta.

– Aamulla ja illalla kauppaa tekevät isot ketjut. Meidän (pienten) piti vain tukea omilla kustannuksilla isojen menestystä. Ei minkäänlaista logiikkaa tai järkeä. Ja kun ei enää jaksanut, olisi pitänyt palkata joku. Miten palkkaat, kun oli näitä sunnuntaita, joissa ei ainuttakaan kauppaa koko päivänä.

Näin kertoo entinen Itiksen, nykyinen Helsingin keskustan tyytyväinen liikkeenomistaja, joka ei halua puhua aiheesta nimellä.

– Aukioloselvityksessä vahvistui käsitys siitä, että yrittäjävetoisissa kaupoissa yrittäjä itse tekee sunnuntaipäivää. On liikkeitä, joissa ei käy yhtään asiakasta koko sunnuntaina, Erikoiskaupan liiton toimitusjohtaja Tiina Oksala sanoo myös.

Oksalan mukaan erikoisliikkeiden kannattamattomuus kauppakeskuksissa näkyy. Kannattavuus tosin vaihtelee paljon yrityksittäin ja kauppakeskuksittain, mutta vuokratason ja aukiolokustannusten ongelma on todellisuutta erittäin monille.

Pienet pihalle,
isot tilalle?

Kauppakeskuksissa ehtoja sanelevat isot ketjuliikkeet ja kauppakeskusjohtajat kuten Citicon ja Ovenialle siirtynyt Realprojekt. Monet näkevät viitteitä siitä, että kilpailu ajaa ketjuja pikkukauppojen tilalle, vaikka toisin puhutaan. Santasalo ei osaa ottaa kantaa, onko ilmiö yhtenäinen.

– Kauppakeskuksista aika moni on samojen yhtiöiden johtamia, ja niiden politiikka syntyy ketjuuntuneena. Niiden tavoitteena on tietysti se, että taistellaan suuruudesta, että saadaan suuria lukuja, asiakkaina tai myyntinä.

– Jos voimakkaasti lähdetään siitä, että haetaan vain hyviä tuloksia, kauppakeskus menettää mahdollisuuden luoda omaa yksilöllisyyttä saadakseen kilpailukykyä toisia vastaan.

– Kun meillä on ketjuja aika vähän, kauppakeskukset rupeavat muodostumaan täysin samannäköisiksi sen sijaan että ne toisivat erilaisuutta ja kilpailisivat erikoisliikkeillä.

Itäkeskuksen toimintatapa
jurppii monia

Kauppakeskus voi olla tyly kumppani pienyrittäjille. Itäkeskuksessa entinen kauppias kertoo, että kauppakeskuksen uudistumisviestien yhteydessä kauppiaita jätettiin täysin pimentoon.

– Ei vastattu soittopyyntöihin tai sähköposteihin. Sanottiin, että tilanne saattaa vielä muuttua ja saat jäädä. Jäi vaikutelma, että vuokrauspäällikkö vain yritti saada pysymään niin kauan että korjaustyöt alkavat. Ettei tila olisi tyhjänä. Samanlaisia tapauksia kuului eri puolelta.

– Sen verran vastattiin, että tulee ulkomaiden isoja ketjuja. Sama suunta on kuulemma joissakin muissakin kauppakeskuksissa. Pienet pois, isot ketjut tilalle.

"Kolmasosa tyytymätön
aukioloihin"

Kello- ja kultakauppias Marko Kauko Lahden Karismasta arvioi, että ainakin kolmas- tai neljäsosa kauppiaista, eri kauppakeskuksissa, toivoisi helpotuksia aukioloihin.

– Yhtälö on vaikea, toisaalta ymmärtää kauppakeskuksen toiveen yhtenäisestä aukiolosta. Jos itse saisimme päättää, tarkkaan harkitsimme, minä sunnuntaina olla auki, ja illoista voi lyhentää. 

Tutkija Santalon mukaan kauppakeskusten yrittäjien asenteet eroavat toisistaan. Esimerkiksi muotikauppa on pääsääntöisesti hyötynyt kauppakeskuksista. Karisman yrittäjistä Finnmari-sisustusliikkeen Markus Nummela kiittelee uuden kauppakeskuksen markkinointiponnisteluita, eikä pidä aukioloja suurena ongelmana.

Demokratiaa
neliömäärän mukaisesti

Kun yrittäjä maksaa kauppakeskusneliöistä melko korkea vuokraa, tunnetun brändin ketjuliikkeillä uskotaan olevan selvästi edullisemmat hinnat. Kauppakeskukset eivät paljasta vuokrasummia.

– Yrittäjät ovat kuin puun ja kuoren välissä. Jos on isompi ketju, sillä on neuvotteluvaltti: Okei, haluatte meidät täkyksi, me haluamme halvemmat vuokrat. Tämä on selvä peli, mutta ei lohduta yrittäjää, joka on ahtaalla, Erikoiskaupan Oksala sanoo.

– Päätösprosessi on näennäisen demokraattinen. Sanotaan että kauppaisyhdistys päättää yhdessä asioista, mutta kun se on yleensä muodostettu niin, että äänivalta jakautuu pinta-alan mukaan. Jossain viisihenkisessä hallituksessa on maksimissa yksi pienemmän kaupan edustaja, jos sitäkään.

Kauppa standardoituu,
tutkija varoittaa

Santasalo muistuttaa, että mikään monopoli ei tuota hyvää tulosta.

– Kauppakeskuksissa on hyvää liiketilaa, mutta jos kaikki kauppa siirtyy kauppakeskuksiin emmekä tee muita liikepaikkoja, menetämme ne kauppiaat, jotka eivät kauppakeskuksiin hakeudu. Silloin kuluttajan markkinat kyllä supistuvat.

– Kauppakeskusten ongelma on, että ne pyrkivät tehokkuuden nimissä liian pitkälle standardoimaan kaupan tarjontaa ketjuuntumisen kautta. Ketjuutuntumisen idea on juuri se, että karsitaan pois pienimenekkisiä asioita. Silloin kuluttajalta häviää valinnan vapautta. 

Kauppakeskukset ja erikoisliikkeet tarvitsevat silti toisiaan – kauppakeskus tarjoaa liiketilaa, yhteistä markkinointia ja asiakasvirtaa, erikoisliike tuo tarjontaan nykypäivän kuluttajaeetosta.

Kouvolan pian avattava Veturi mainostaa itseään ”ihmisen kokoisena kauppakeskuksena”, jossa on ”aimo annos aitoa Kouvolan seudun henkeä ja takavuosien toritunnelmaa”. 
 
– Markkinointi on eri asia kuin todellisuus, Santasalo hymähtää.