Mistä lisää läskiä lihantuotantoon?
Heini Karjanmaa
Läskisoosi ja possunrasvassa paistetut munkit katosivat, kun terveysjalostus alkoi vähentää sikojen ja nautojen rasvakerrosta. Nyt kun karppaajat haluaisivat taas eläinrasvaa, tuottajat ovat ihmeissään. Mistä ihraa?
12.8.2012 06:01
171
Suomalaisia ehdittiin pitkään valistaa rasvaisen lihan vaaroista, ja tuotantokoneistokin on mukautunut terveysvalistajien toiveisiin.
– Sikoja jalostetaan ja kasvatetaan niin vähärasvaisiksi, että läskisoosin saatavuus on muuttunut erittäin vaikeaksi, sanoo Chef Wotkin's -lihamyymälöistään tunnettu Veijo Votkin.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n kotieläinasiamies Jukka Rintala kertoo, että lihantuottajille on jo parinkymmenen vuoden ajan maksettu sitä parempaa hintaa, mitä lihakkaampaa eli vähärasvaisempaa lihaa he pystyvät tuottamaan.
– Tuolloin kuluttajat ja viranomaiset halusivat vähentää näkyvän rasvan käyttöä, ja lihantuottajat sitten reagoivat kysyntään, Rintala sanoo.
Rintala kertoo, että eläinten ruhot mitataan teurastamoilla laserilla ja luokitellaan tulosten mukaan. Tuottaja saa luokituksen perusteella maksun. Eläinten rasvaprosentti pyritään pitämään muiden muassa valkuaisruokinnalla kurissa.
Karppaus lisää rasvaisen
lihan suosiota
Nyt kun hiilihydraatteja välttelevä ruokamuoti etenee, kauppojen lihatarjonta ei vastaakaan kysyntää.
Veijo Votkin kertoo, että etenkin naudan rasvaisemmasta lihasta on huutava pula. Myös suomalaiset siat ovat hänen mukaansa esimerkiksi saksalaisia, unkarilaisia ja puolalaisia possuja vähärasvaisempia.
Atrian liha- ja alkutuotantoliiketoiminnan johtaja Matti Perälä uskoo karppauksen ja keskustelun vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta vähentäneen jonkin verran lihan rasvapitoisuuden merkitystä ostopäätöksissä.
Karppaus on näkynyt myös ravintoloissa. Turun Osuuskaupan matkailu- ja ravitsemistoimialan kenttäpäällikkö Tuomas Valanteen tuntuma on, että asiakkaat kyselevät yhåä harvemmin ruoan vähärasvaisuudesta.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Valanteen arvio on, ettei eläinrasvoja niinkään käytetä laajasti ruoan valmistuksessa.
– Kalat saatetaan paremman maun vuoksi paistaa voissa, mutta muuten eläinrasvoja ei juurikaan käytetä ruoan valmistusvaiheessa.
Kalliossa sijaitseva ravintola Soul Kitchen sen sijaan kulkee vastavirtaan, sillä amerikkalaistyylisen ravintolan listalta löytyy edelleen perinteistä läskisoosia.
– Kysyntää kyllä on. Parhaimpina päivinä saattaa mennä kymmenen annosta, joskus taas kymmenen viikossa, sanoo keittiöpäällikkö Taija Kirjalainen.
Myös Kirjalainen selittää rasvaisen lihan kysyntää karppauksella.
Atrian Perälä arvelee kuitenkin karppauksen asettuneen jo uomiinsa.
– Vaikka terveys sinänsä on ehkä sinänsä painunut hieman taka-alalle viimeisten 3-4 vuoden aikana, on sen merkitys lihan ostopäätöksissä nykyisin aina merkittävä, Perälä sanoo.
