Katainen Talouselämässä: Ei eurobondeille, kyllä vakuudellisille bondeille
Lehtikuva
Pääministeri Jyrki Katainen sanoo Talouselämän haastattelussa, että Suomen esitys vakuudellisista valtioiden joukkovelkakirjoista sivuutettiin Eurooppa-neuvoston kesäkuun huippukokouksessa turhan nopeasti. Omaisuudella korvamerkityt vakuudelliset lainat osoittautuivat Suomen 1990-luvun lamassa toimivaksi keinoksi hankkia valtiolle rahoitusta.
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) tarjoaa Talouselämän haastattelussa jälleen vakuudellisia bondeja eurokriisin lääkkeeksi. Vakuudellisissa valtion joukkovelkakirjoissa valtio omaisuutta tai verotuloja korvamerkitään lainan vakuudeksi. Suomen 1990-luvun laman hoidossa vakuudelliset joukkovelkakirjat osoittautuivat toimivaksi keinoksi hankkia valtiolle rahoitusta.
Esimerkiksi Ranskan kannattamille euromaiden yhteisille velkakirjoille, niin kutsutuille eurobondeille, Katainen sen sijaan sanoo ei.
– Euroa ei voi kehittää niin, etttei se olisi kaikkien hyväksyttävissä tai että se heikentäisi joidenkin hyvin talouttaan hoitavien kilpailukykyä. Eihän sellaisessa ole mitään mieltä.
Katainen pitää epäoikeudenmukaisena sitä, etteivät markkinat ole reagoineet positiivisesti Euroopan kriisimaiden tekemiin talousuudistuksiin. Hänen mukaansa sijoittajien huoli siitä, että kriisimaiden ongelmat kaatuvat muiden syliin, on kuitenkin aiheellinen.
– Sen lisäksi, että vaadimme jäsenmailta omia toimia, meidän pitää etsiä keinoja, joilla tämä ylenpalttinen epäluulo voidaan poistaa, jotta kansallisille ratkaisuille tulee tilaa.
Kataisen mukaan Suomessa käytävässä eurokriisikeskustelussa on keskitytty liiaksi siihen, mitä keinoja kriisin ratkaisemiksi ei kannateta. Katainen peräänkuuluttaa Talouselämän haastattelussa huomion siirtämistä poliitiisista prosesseista kriisin ratkaisuun ja kannatettuihin ratkaisukeinoihin.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Katainen itse kannattaa uudenlaisen rahoitusmarkkina- ja pankkivalvontaunionin luomista. Rajat ylittävän suurimpien pankkien valvonnan lisäksi tulisi Kataisen mukaan luoda eurooppalainen pankkikriisirahasto, jonka avulla valtiot irroitettaisiin pankkien ongelmien vaikutuksista. Kolmas pankkivalvonnan elementti olisi Suomessa käytössä oleva pankkien talletussuojarahasto.
Kataisen mukaan pankkiunionin lisäksi on kuitenkin vahvistettava talouspoliittista yhteisöä. Pääministerin raja menee kuitenkin Euroopan unionin verotusoikeuden kohdalla.
Haastattelussa Katainen myös ilmaisee ärtymyksensä muiden muassa Italian pääministeri Mario Montin tapaan pitää Suomea EU:n ongelmaoppilaana.
– Suomi ei vastusta EU-integraatiota [yhdentymistä] eikä euron uudistuksia, mutta meillä on talouspoliittiseen järkeen perustuvia käsityksiä, joista kaikki eivät ole samaa mieltä. Mutta on myös maita, jotka ovat samaa mieltä kanssamme.
