Tässä ovat Suomen raskaimmat ammatit

Nykyammatit rasittavat ihmisruumista täysin päinvastaisilla tavoilla. Jatkuva paikallaan olo koettelee toimistotyöläisiä. Toisaalta on myös ammatteja, joissa joutuu työskentelemään jopa fyysisen suorituskykynsä ylärajoilla.

Työterveyslaitoksen tutkijat Riitta Simonen ja Juha Oksa nimeävät fyysisesti raskaiksi töiksi monia miesvaltaisia ammatteja.  Esimerkiksi palomiehen, lastaajan, rakennustyöntekijän, metsurin, mastotyöntekijän ja asvalttityöntekijän ammatit ovat fyysisesti erittäin vaativia.

SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring lisää listaan myös metalliteollisuuden työntekijät, etenkin pitkäaikaisosastoilla työskentelevän hoitohenkilökunnan ja siivoojat.

– Pelkän ammattinimikkeen perusteella ei kuitenkaan voi sanoa, että tietty ihminen työskentelee fyysisesti kuormittavassa työssä. Esimerkiksi maatalouslomittajan työ on parhaimmillaan hyvin kevyttä koneellistettua työtä ja pahimmillaan fyysisesti erittäin kovaa, Haring huomauttaa.

Kuormittavuus riippuu
omasta suorituskyvystä

Työtehtävistä erityisesti suurten taakkojen siirtely, työskentely kuumuudessa ja toistuvat työasennot laittavat ihmisruumiin koville.

– Esimerkiksi palomiehillä on hyvin voimakkaita kuormituspiikkejä, joissa tilanteen päällä ollessa työskennellään maksimisuorituskyvyllä. Toisaalta heillä saattaa olla myös pitkiä aikoja, joissa he ovat käytännössä levossa. Mastotyöntekijöillä taas kuormitus on jatkuvaa, kun he tekevät pitkiä päiviä, joutuvat liikkumaan hankalassa maastossa ja pysymään samassa asennossa pitkäänkin, kertoo vanhempi tutkija Juha Oksa.  

Työn fyysiseen kuormittavuuteen vaikuttavat työntekijän oma fyysinen toimintakyky ja työn kuormitustekijät. Työterveyslaitoksella on tehty kokeellisia mittauksia, joissa työntekijän teoreettista suorituskykyä on selvitetty kestävyyskuntotestillä.

Vertaamalla työntekijän hapenkulutuskykyä työn vaatimaan hapenkulutukseen on saatu selville kuinka paljon työntekijä työssään kuormittuu. Suositusten mukaan työn kuormitustaso ei saisi työpäivän aikana ylittää 50 prosenttia omasta toimintakyvystä.

Oksan mukaan on kuitenkin useita ammatteja, joissa työn kuormitus ylittää jatkuvasti työntekijän toimintakyvyn. Esimerkiksi sähkötöitä tekevien mastotyöntekijöiden lisäksi lastaajat, rakennusmiehet ja maataloustyöntekijät työskentelevät usein suorituskykynsä ylittävällä tasolla.

Savusukellus on fyysisesti
vaativimmasta päästä

Asiantuntijalääkäri Haringin mukaan ihmisruumiille haastavimpia töitä ovat kuumissa työoloissa tehtävät fyysisesti raskaat työt, kuten savusukellus. 

Työterveyslaitoksen erikoistutkija Riitta Simonen kertoo, että jo työturvallisuussyistä palomiesten savusukelluskelpoisuus kuitenkin selvitetään hyvin tarkasti. Myös muissa ammateissa tietyt henkilöt valikoituvat fyysisesti rasittavimpiin työtehtäviin.

– Jos neli–viisikymppinen henkilö työskentelee ruumiillisesti raskaassa työssä, on silloin selvää, että hän pitää huolta kunnostaan.

Raskas työ voi olla hyvästä

Simosen mukaan läheskään kaikki eivät kuitenkaan tiedosta työskentelevänsä fyysisesti raskaassa ammatissa.

– Esimerkiksi siivoojilla saattaa olla päivän aikana hyvinkin rankkoja kuormituksia. Jotta äkillisistä kuormituspiikeistä selviäisi, tulee peruskunnon olla hyvä.

Simosen mukaan jatkuva liiallinen fyysinen kuormitus näkyy ensimmäisenä väsymyksenä.

– Jos ihminen on fyysisesti ylikuormittunut, viikonloput eivät enää riitä työstä palautumiseen. Fyysisessä stressitilassa ruumis käy jatkuvasti ylikierroksilla, ja etenkin tuki- ja liikuntaelimistöön syntyy lihaskramppeja.

Kari Haringin mukaan fyysisellä työllä on positiivisia terveysvaikutuksia, mikäli työn kuormittavuus pysyy aisoissa. Myös Juha Oksa korostaa, ettei työn kovakaan fyysinen kuormittavuus väistämättä merkitse terveyden kärsimistä.

– Kunhan työn kuormitustason ja oman toimintakyvyn suhde on kunnossa, työ on pikemminkin voimavara, Oksa painottaa.